Elämäntyöstään palkittu Pertti Mustajoki: ”950 000 suomalaista yrittää laihduttaa”

Juho Vainion säätiö palkitsi perinteisessä tammikuisessa apurahojen jakotilaisuudessaan elämäntyöpalkinnolla professori Pertti Mustajoen, joka on väsymättä halunnut jakaa suomalaisille oikeaa tietoa painonhallinnasta.

Professori Pertti Mustajoki palkittiin elämäntyöstään.

”Melkein miljoona suomalaista yrittää vuosittain laihduttaa. Onnistumista ei tule, ellei henkilöllä ole kykyä eikä osaamista muuttaa elintapojaan”, Mustajoki totesi.

”Nykyisin ihmiset tarvitsevat tietoa ylipainosta ja lihavuuden omahoidosta enemmän kuin koskaan. Viimeiset tilastot osoittavat, että 30-vuotiaista miehistä normaalipainoisia on enää vain 28 prosenttia ja naisista 36 prosenttia. Kaikenlaista humpuukia vuosien mittaan on laihdutusbisneksessä nähty: milloin väitetään, että nukkuminen laihduttaa ja milloin markkinoidaan laihdutussaippuaa.”

Mustajoen näkemyksen mukaan pysyvässä painonhallinnassa auttaisivat lopulta vain valtiovallan keinot eli lihottavien elintarvikkeiden ankarampi verotus.

Hallituksen jäsen Matti Rautalahti haastatteli Pertti Mustajokea.

Merkittävät suurapurahat Mauri Marttuselle ja Ossi Rahkoselle

Juho Vainion säätiö myönsi 1,5 miljoonaa euroa kansanterveyttä ja terveitä elämäntapoja edistäviin tutkimuksiin ja muuhun terveyttä edistävään toimintaan.

Dosentti Pia Mäkelä työryhmineen tutkii päihderiippuvuutta. Hän sai 30 000 euron apurahan.
Liikuntatieteiden maisteri Irinja Lounassalo kertoi väitöstutkimuksestaan

Professori Mauri Marttunen ja työryhmä saivat suurapurahan 100 000 euroa tutkimusaiheeseen Alkoholinkäytön, tupakoinnin ja mielenterveyden väliset yhteydet nuoruudesta keski-ikään Suomessa ja Ruotsissa.

Mauri Marttunen on yksi maailman johtavia terveydellisen eriarvoisuuden tutkijoita.

”Suurin osa aikuisiän mielenterveyshäiriöistä alkaa nuoruusiässä. Sosiaaliset suhteet, kuten perhe ja ystävyys, voivat toimia päihteiden ja mielenterveyden välistä yhteyttä selittävinä mekanismeina.”

Tutkimus selvittää mm. löytyykö elämänkaaressa herkkyyskausia, jotka olisivat erityisen altistavia alkoholinkäytölle.

Tohtori Ossi Rahkosen ja työryhmän aihe käsittelee ikääntyneiden elintapojen muutosta 2000-2017 ennen eläkkeelle siirtymistä, eläkkeelle siirryttäessä ja eläkkeellä oltaessa.

Tutkittavina ovat Helsingin kaupungin työntekijät. Tutkimus valottaa mm. mitä ikääntyminen tarkoittaa työssä jaksamiselle ja toimintakyvylle? Mitä tapahtuu alkoholinkäytölle, ravintotottumuksille ja aktiiviselle elämäntavalle?

”Ikääntyvien työntekijöiden elintavoissa on runsaasti kohentamisen varaa”, Rahkonen totesi.

Tohtori Ossi Rahkonen ja professori Mauri Marttunen työryhmineen saivat suurapurahat.

Apurahahakemuksia tuli kaikkiaan 409 kappaletta, ja apuraha myönnettiin 82 hankkeelle.

 

Juho Vainion säätiöltä 1,5 miljoonaa kansanterveyttä edistäviin tutkimuksiin

Juho Vainion säätiö on myöntänyt 1,5 miljoonaa euroa apurahoja kansanterveyttä ja terveitä elämäntapoja edistäviin tutkimuksiin ja muuhun terveyttä edistävään toimintaan vuodelle 2019.
Apurahoista kaksi on suurapurahoja, molemmat suuruudeltaan 100 000 euroa.

Suurapurahan saivat professori Mauri Marttunen ja työryhmä tutkimusaiheeseen Alkoholinkäytön, tupakoinnin ja mielenterveyden väliset yhteydet nuoruudesta keski-ikään Suomessa ja Ruotsissa sekä tohtori Ossi Rahkonen ja työryhmä aiheeseen Ikääntyneiden elintapojen muutos 2000-2017 ennen eläkkeelle siirtymistä, eläkkeelle siirryttäessä ja eläkkeellä oltaessa.

”Mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat ovat merkittävä kansanterveydellinen haaste. Alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat yleisimpiä henkilöillä, joilla on mielenterveyden häiriöitä tai oireita. Monimutkaiset pitkittäiset yhteydet mielenterveysongelmien ja päihteidenkäytön välillä ovat kuitenkin epäselviä”, Marttunen totesi puheessaan.
Tutkimuksen aineisto koostuu kahdesta suomalaisesta ja kahdesta ruotsalaisesta pitkittäistutkimusaineistosta, jotka ovat seuranneet osallistujia kyselylomakkein nuoruudesta aikuisuuteen.

Rahkosen tutkimuksen yhtenä hypoteesina on, että aiempi elämä ja silloin omaksutut elintavat, työolot ja aiempi terveydentila ovat vahvasti yhteydessä myöhempiin elintapoihin. Hankkeen tarkoituksena on mennä keskiarvoja syvemmälle ja selvittää, millaisia elintapapolkuja ikääntyvällä väestöllä on.
”Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää terveyden edistämisessä sekä työterveydessä että eläkeikäisten keskuudessa. Hanke on hyödyllinen tuettaessa ikääntyneiden työntekijöiden jaksamista ja suunniteltaessa terveyden edistämistoimia.”
”Ikääntyvien työntekijöiden elintavoissa on runsaasti kohentamisen varaa”, Rahkonen toteaa.
Hänen mielestään terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa elintapoihin ovat hyvät, mutta tarvitaan myös ero sektorirajat ylittävää terveyden edistämistyötä.

Säätiön tunnustuspalkinnon elämäntyöstään sai professori Pertti Mustajoki merkittävästä työstä kansanterveyden hyväksi, rohkeasta esiintymisestä julkisuudessa hankalienkin teemojen osalta ja monimutkaisten asioiden selkeästä ja kansantajuisesta esittämisestä.

”Aloittaessani lääketieteen opintoni vuonna 1960 ylipaino ei vielä ollut kansantauti. 20 vuotta myöhemmin erikoistuessani hormoni- ja aineenvaihduntasairauksiin, olivat meneillään lihavuusepidemian alkutahdit”, Mustajoki kertoo.

Mustajoki tajusi, ettei lihavuuden hoito ollut kovin tehokasta, eikä se tavoittanut kuin murto-osan ylipainoisista. Hän ryhtyi kirjoittamaan suurelle yleisölle ylipainosta ja lihavuuden omahoidosta.
”Nykyisin ihmiset tarvitsevat tätä tietoa enemmän kuin koskaan. Viimeiset tilastot osoittavat, että 30-vuotiaista ja sitä vanhemmista suomalaisista miehistä normaalipainoisia on enää vain 28 % ja naisista 36 %.”

Apurahahakemuksia tuli kaikkiaan 409 kappaletta. Apuraha myönnettiin 82 hankkeelle.
Juho Vainion säätiö tukee tieteellisiä hankkeita, jotka lisäävät ihmisten omia mahdollisuuksia edistää terveyttään ja ehkäistä sairauksia koko elinkaaren ajan.

Lisätietoa Juho Vainion säätiön kotisivuilta juhovainionsaatio.fi.
Suurapurahojen ja tunnustuspalkinnon saajien yhteystiedot: mauri.marttunen@thl.fi, ossi.rahkonen@helsinki.fi ja pertti.mustajoki@fimnet.fi.

Säätiön hallituksen puheenjohtajan Timo Viherkentän puhe apurahojen jakojuhlassa 21.1.2019

Hyvät apurahojen saajat, arvoisat kutsuvieraat, Ladies and gentlemen!

A warm welcome to Juho Vainio Foundation’s annual celebration of new research grants. This event will be mostly in Finnish but i​n these opening remarks, I will say a few words in Englis​h as well​.

Our foundation is the biggest Finnish foundation focuss​​ing on financing research and activities that promote public health and healthy lifestyles. The main way to carry out this is dealing out research grants. This happens once a year and it is of course the original reason for us being here today. We have been increasing the overall amount of grants over the years and I am pleased to tell that for 2019 we are providing 1.5 million euros to ​82​ individuals and research teams.​ ​About half of these are for doctoral thesis work but there are many grants for post-doctoral work and different projects, too.

​A​ll of you here with positive decisions can ​of course ​be glad for the money​. But you can also be proud for being successful in the competition for grants. The quality ​o​f applications ​- overall more than 400 – ​has once again been high, and each application has been thoroughly scrutinized by our academically first class grant committee chaired by professor Jussi Huttunen.

​Our funds are based on the generous bequeath by Juho Vainio in 1960s. Juho Vainio was a successful real estate businessman with public health close to his heart, I have come across many times people thinking that our benefactor was the late Finnish songwriter with almost the same name, Juha Watt Vainio. Because of this misunderstanding, these people have been somewhat surprised because the songwriter was known more for his music than for being a devoted prophet of healthy lifestyle.

Yksi leimaa antava piirre säätiömme apurahapolitiikassa on myöntöjen kohdistuminen eri tieteenaloille, joita yhdistää säätiön tarkoitus: kansanterveyden ja terveiden elintapojen edistäminen. Keskeiset tuettavat tieteenalat ovat lääketiede, ravitsemustiede ja liikuntatiede. Meillä ei ole näille aloille virallisia tai epävirallisia kiintiöitä apurahojen jakautumisessa vaan jakauma näiden alojen kesken on seurausta hakemuskohtaisesta arvioinnista. ​Olemme kuitenkin viime vuosina valinneet ja julkistaneet pariksi-kolmeksi vuodeksi kerrallaan erityisen painopisteen, johon haluamme kohdistaa tavanomaista enemmän rahoitusta. Tällä kertaa – kuten viime vuonnakin – on annettu erityistä painoarvoa niille tutkimuksille tai hankkeille, joissa käsitellään lasten terveyskäyttäytymisen ja terveyden vaikutusta myöhemmin elämässä.​ Saimmekin tältä alueella runsaasti hyviä hakemuksia, joihin on nyt myös myönnetty varsin merkittävästi rahoitusta. Kaikista tämänvuotisista apurahoista kaksi on suurapurahoja, joihin palataan heti näiden avaussanojen jälkeen.

Historically, there has of course been huge progress in many areas of public health both globally and also in Finland. In recent weeks, ​this has been discussed also with reference to late Hans Rosling’s book Factfulness ​w​hich has reminded us that in contrast with the daily news flow, the world has become hugely better in many ways.

However, it is often the case that positive development is not a straight line and sometimes there are steps back, too. In the last couple of years, we have been witnessing a turn downwards in life expectancy in some countries, notably the United States. In Finland, too, life expectancy surprisingly slight​l​y dropped two years ago. However, the newest figures were positive again.

Itse työskentelen eläkerahastosektorilla. Siellä viime vuoden alustavat tilastot paljastivat oudon seikan. Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä nousi edellisestä vuodesta peräti 10 prosentilla. Tämän nousun syyt ovat vielä paljolti epäselvät. Muissa suomalaisten terveystilaa koskevissa luvuissa ei kuitenkaan liene nähty vastaavaa heikkenemistä. Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kasvuun on kuitenkin suhtauduttava vakavasti. Etenkin nuoremmissa ikäluokissa huomattavan suuressa osassa tapauksia työkyvyttömyyden syynä on mielenterveyden häiriöt.

Kun täällä on koolla erinomainen joukko tutkijoita, jotka pystytte löytämään uutta tietoa huipputärkeistä asioista, kannustaisin lopuksi pohtimaan yhtä asiaa. Tieteellisen työn tulosten saattaminen laajempaan tietoon on tietysti ylipäänsä tärkeä ja osin vaikeakin ikuisuuskysymys. Mutta kun on kyse kansanterveyttä edistävästä tutkimuksesta, asialla on aivan erityinen merkitys. Ja aivan erityisen korostuneesti tämä koskee sellaista monien täälläkin olevien tutkimusta, joka liittyy suoraan ihmisten elintapoihin. On erinomaisen tarpeellista, että niin tutkijat itse kuin tutkimusta lähellä olevat instituutiot – mukaan lukien tietysti oma säätiömme – pyrkivät löytämään keinoja, joilla tutkimustulokset saadaan laajaan tietoon. Sekä aktiivisuuden lisääminen että uudet ideat ovat tässä tarpeen.

​In this afternoon’s program we have a number of short presentations on important topics. For each of us, some presentations may be closer to our area of expertise while others are somewhat more remote. However, I am confident that both categories will be very interesting. This event is also intended to be a platform for meeting old and new colleagues. So welcome once again and have a fruitful and nice afternoon!

Lasten terveyskäyttäytyminen sai merkittävää tutkimustukea

Juho Vainion säätiö on myöntänyt 1,5 miljoonaa euroa apurahoja kansanterveyttä ja terveitä elämäntapoja edistäviin tutkimuksiin ja muuhun terveyttä edistävään toimintaan vuodelle 2018. Apurahoista kaksi on suurapurahoja, molemmat suuruudeltaan 100 000 euroa.

”Onnittelut!” Säätiön asiamies Mikko Mikkola nosti maljan.

Suurapurahan saivat professori Erika Isolauri ja työryhmä tutkimusaiheeseen Mikrobiston tasapainon häiriön syyt ja seuraukset: translationaalinen seurantatutkimus raskauden, synnytyksen ja imeväisajan altisteiden merkityksestä lapsen myöhemmälle terveydelle sekä professori Katja Pahkala ja tutkimusryhmä aiheeseen Kardiometabolisten sairauksien varhainen kehitys ja ehkäisy – pitkittäinen vauvaiässä alkanut STRIP-tutkimus.

Suurapurahan saanut professori Erika Isolauri piti juhlaesitelmän.

”Varhaislapsuudessa ympäristön altisteet vaikuttavat tarttumattomien sairauksien kehittymisen riskiin jopa pysyvästi. Merkittävin niistä on mikrobisto. Mikrobiston ydin muodostuu jo raskauden aikana. Se jatkuu syntymän ja imetyksen jaksoissa, joten äidin terveydentilalla on ratkaiseva vaikutus”, Isolauri totesi juhlaesitelmässään.

Mikrobiston muodostumisen prosessin ja sen häiriön taustatekijät lapsen myöhempään terveyteen selvitetään yli kymmenen vuotta kestävässä pitkäaikaistutkinnassa. Sen perusteella voidaan kehittää varhaisia diagnostisia menetelmiä ja ennaltaehkäiseviä yksilöllisiä ravitsemushoitoja merkittäviin ja yleistyviin kansanterveysongelmiin, kuten allergioihin, diabetekseen, tulehduksellisiin suolistosairauksiin ja lihavuuteen.

”Mikrobiston epätasapaino, eli dysbioosi kasvattaa tulehdusvastetta ja tuhoaa suoliston läpäisyestettä. Siten paikallisesta tulehduksesta laajenee lihavuuteen tai muuhun systeemiseen sairauteen kytkeytyvä krooninen tulehdus”, Isolauri kuvasi.

Katja Pahkalan sepelvaltimotaudin riskitekijöiden interventioprojekti eli STRIP, on maailmassa ainutlaatuinen tutkimus, joka tähtää sydänterveyden edistämiseen jo lapsuudesta lähtien. Vuonna 1990 käynnistetyn pitkittäistutkimuksen tavoitteena on vaikuttaa sepelvaltimotaudin riskitekijöihin ravinto- ja elintapaneuvonnalla. Vauvaiässä alkanut neuvontavaihe jatkui 20 vuoden ikään asti. Sen jälkeinen seurantatutkimus jatkaa ainutlaatuisen aineiston keräystä. Se tuottaa uutta tietoa sydän- ja verisuonitautien ehkäisystä ja varhaiskehityksestä.

Toinen suurapurahan saaja oli dosentti Katja Pahkala.

Apurahoja jaettiin kaikkiaan 79 kappaletta. Erityistä painoarvoa säätiö antoi niille tutkimuksille tai hankkeille, joissa käsitellään lasten terveyskäyttäytymisen ja terveyden vaikutusta myöhemmin elämässä.

Puolet jaetuista apurahoista kohdistui väitöskirjatyöhön, mutta tukea myönnettiin myös post doc -tutkimukseen ja muihin hankkeisiin.

Apurahoja jaettiin kaikkiaan 79 kappaletta.

Kuluvana vuonna säätiö on laajentamassa tieteellisen toiminnan tukemista ja järjestää yhdessä Duodecimin kanssa kesäkuussa Sannäsissa huomattavan kansainvälisen seminaarin teemalla Advancing behaviour change intervention research to promote public health.

”Olemme vakuuttuneita, että vaikka tieteen ja tutkimuksen ydin on tutkijoiden pitkäjänteinen arkinen työ, tieteellisen tiedon kehittymisessä sekä jakamisessa myös tutkijoiden kohtaamisilla on olennainen rooli”, säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Viherkenttä totesi avauspuheessaan.’

Säätiö järjestää kesällä yhteisen seminaarin Duodecimin kanssa, kertoi hallituksen puheenjohtaja Timo Viherkenttä.
Musiikista huolehtivat viulisti Jaso Sasaki ja pianisti Marko Hilpo.

Juho Vainion Säätiö tukee tieteellisiä hankkeita, jotka lisäävät ihmisten omia mahdollisuuksia edistää terveyttään ja ehkäistä sairauksia koko elinkaaren ajan.

Lisätietoja Juho Vainion Säätiön kotisivuilta www.juhovainionsaatio.fi , säätiön hallituksen puheenjohtajalta oikeustieteen tohtori Timo Viherkentältä p. 09 2515 7010 ja säätiön apurahalautakunnan puheenjohtajalta professori Jussi Huttuselta p. 050 505 2776 sekä toimitusjohtaja Mikko Mikkolalta p. 040 7591 590.

Suurapurahan saajien yhteystiedot: eriiso@utu.fi ja katja.pahkala@utu.fi.

Artikkelin kuvat © Jukka Rapo.

Vuoden 2018 apurahojen jakotilaisuuden avaus

Juho Vainion Säätiö sr.

Timo Viherkenttä:

Vuoden 2018 apurahojen jakotilaisuus  – tilaisuuden avaus

 

Hyvät apurahojen saajat, arvoisat kutsuvieraat, Ladies and gentlemen!

A warm welcome to Juho Vainio Foundation’s annual celebration of new scholarships. In these opening remarks, I will say a few words in English and some in Finnish.

In 2025, there will be 7 countries on earth where the share of people aged 60 or more exceeds 30 per cent. Finland is going to be one of them. Inasmuch as the number of 60 year old citizens is high because of high life expectancy, it is good news. Instead, if the large share or 60 + people is a result of declining age cohorts, it is perhaps not something to strive at.  Unfortunately, the reason for Finland being in this group is the latter one of diminishing cohorts.

Over the last decades, life expectancy has gone up remarkably in most countries. The promotion of public health and healthy lifestyles – which is the very purpose of our foundation – has played an important role in this development. Healthier nutrition, regular exercise and abandoning smoking are among the key elements here. Topics such as these are also very important for us when we decide on what research projects are to be supported with our grants.

Although longevity has been going up around the world, we have been witnessing some disturbing developments lately. Particularly in the United States, the most recent statistics exhibit an upward turn in mortality, much because of reasons having to do with lifestyles. Although in a much smaller scale, we have seen similar signs in some other countries as well, including the UK and even Finland. This is certainly a development deserving close attention.

While life expectancy is a key figure when developments in health are measured, differences and developments of public health shall not be reduced to just this figure. Among other people, the Nobel laureate in economics, Professor Angus Deaton has repeatedly reminded us that it is also important to pay attention to the quality of life while we are alive – and not just to the length of our lives.

Health is of course not the only element in the quality of life. In a recent twitter poll, half of the respondents answered that they would not like to have three extra years of life if the price would be that they would from now on only have a 3g internet connection. However, I can assure you that our foundation is not planning a strategic shift from promoting health to building faster internet connections.

Juho Vainion Säätiö jakaa tänä vuonna 1,5 miljoonaa euroa kansanterveyttä edistävään tutkimustyöhön. Olemme kasvattaneet vuosittain jaettavaa määrää viime vuosina tuntuvasti ja olemmekin Suomen suurin nimenomaan kansanterveyden edistämiseen keskittyvä säätiö. Kaiken tämän on luonnollisesti mahdollistanut säätiön perustaja Juho Vainio, joka 1960-luvulla lahjoitti merkittävän, lähinnä rakennushankkeilla karttuneen varallisuutensa pääosan perustamalleen säätiölle. Sittemmin säätiön varallisuus on karttunut niin Juho Vainion perustamalleen säätiölle luovuttamien kiinteistöjen tuoton kuin arvopaperisijoitusten ansiosta.

Säätiön myöntämä taloudellinen tuki kohdistuu kansanterveyttä edistävään tutkimukseen eri tieteenaloille. Keskeisiä ovat liikuntatiede, ravitsemustiede ja lääketiede. Tarkemmin määriteltyinä tuen kohteena olevia tutkimusalueita ovat erityisesti terveysliikunta, terveyttä edistävä ravitsemus, tupakoinnista ja alkoholin ja muiden päihteiden käytöstä johtuvien terveyshaittojen torjuminen sekä mielenterveyden ja ympäristöterveyden edistäminen (ml. rakennusten aiheuttamien terveyshaittojen torjuminen). Vuodelle 2018 tehtävissä apurahapäätöksissä on annettu erityistä painoarvoa niille tutkimuksille tai hankkeille, joissa käsitellään lasten terveyskäyttäytymisen ja terveyden vaikutusta myöhemmin elämässä.

Apurahoja jaetaan kaikkiaan 79. Näistä yli puolet kohdistuu väitöskirjatyöhön, mutta tukea myönnetään myös post doc -tutkimukseen ja muihin hankkeisiin. Kaksi apurahoista on 100 000 euron suurapurahoja, jotka kohdistuvat Erika Isolaurille ja Kaija Pahkalalle työryhmineen. Pian saammekin kuulla professori Isolaurin esitelmän.

Säätiön osoittama tuki kansanterveyden edistämiseen kohdistuu perinteisesti lähes yksinomaan tieteelliseen toimintaan. Pääasiallisena muotona on ollut – ja on jatkossakin – apurahojen myöntäminen. Kuluvana vuonna säätiö on laajentamassa tieteellisen toiminnan tukemisen muotoja järjestämällä yhdessä Duodecimin kanssa kesäkuussa Sannäsissa huomattavan kansainvälisen seminaarin teemalla Advancing behaviour change intervention research to promote public health. Olemme vakuuttuneita, että vaikka tieteen ja tutkimuksen ydin on tutkijoiden pitkäjänteinen arkinen työ, tieteellisen tiedon kehittymisessä sekä jakamisessa myös tutkijoiden kohtaamisilla on olennainen rooli.

I wish you all an interesting and hopefully also nice afternoon, hearing about actual research topics and recent scientific developments as well as meeting colleagues. And enjoying some music and food too. Welcome!