Lasten terveyskäyttäytyminen sai merkittävää tutkimustukea

Juho Vainion säätiö on myöntänyt 1,5 miljoonaa euroa apurahoja kansanterveyttä ja terveitä elämäntapoja edistäviin tutkimuksiin ja muuhun terveyttä edistävään toimintaan vuodelle 2018. Apurahoista kaksi on suurapurahoja, molemmat suuruudeltaan 100 000 euroa.

”Onnittelut!” Säätiön asiamies Mikko Mikkola nosti maljan.

Suurapurahan saivat professori Erika Isolauri ja työryhmä tutkimusaiheeseen Mikrobiston tasapainon häiriön syyt ja seuraukset: translationaalinen seurantatutkimus raskauden, synnytyksen ja imeväisajan altisteiden merkityksestä lapsen myöhemmälle terveydelle sekä professori Katja Pahkala ja tutkimusryhmä aiheeseen Kardiometabolisten sairauksien varhainen kehitys ja ehkäisy – pitkittäinen vauvaiässä alkanut STRIP-tutkimus.

Suurapurahan saanut professori Erika Isolauri piti juhlaesitelmän.

”Varhaislapsuudessa ympäristön altisteet vaikuttavat tarttumattomien sairauksien kehittymisen riskiin jopa pysyvästi. Merkittävin niistä on mikrobisto. Mikrobiston ydin muodostuu jo raskauden aikana. Se jatkuu syntymän ja imetyksen jaksoissa, joten äidin terveydentilalla on ratkaiseva vaikutus”, Isolauri totesi juhlaesitelmässään.

Mikrobiston muodostumisen prosessin ja sen häiriön taustatekijät lapsen myöhempään terveyteen selvitetään yli kymmenen vuotta kestävässä pitkäaikaistutkinnassa. Sen perusteella voidaan kehittää varhaisia diagnostisia menetelmiä ja ennaltaehkäiseviä yksilöllisiä ravitsemushoitoja merkittäviin ja yleistyviin kansanterveysongelmiin, kuten allergioihin, diabetekseen, tulehduksellisiin suolistosairauksiin ja lihavuuteen.

”Mikrobiston epätasapaino, eli dysbioosi kasvattaa tulehdusvastetta ja tuhoaa suoliston läpäisyestettä. Siten paikallisesta tulehduksesta laajenee lihavuuteen tai muuhun systeemiseen sairauteen kytkeytyvä krooninen tulehdus”, Isolauri kuvasi.

Katja Pahkalan sepelvaltimotaudin riskitekijöiden interventioprojekti eli STRIP, on maailmassa ainutlaatuinen tutkimus, joka tähtää sydänterveyden edistämiseen jo lapsuudesta lähtien. Vuonna 1990 käynnistetyn pitkittäistutkimuksen tavoitteena on vaikuttaa sepelvaltimotaudin riskitekijöihin ravinto- ja elintapaneuvonnalla. Vauvaiässä alkanut neuvontavaihe jatkui 20 vuoden ikään asti. Sen jälkeinen seurantatutkimus jatkaa ainutlaatuisen aineiston keräystä. Se tuottaa uutta tietoa sydän- ja verisuonitautien ehkäisystä ja varhaiskehityksestä.

Toinen suurapurahan saaja oli dosentti Katja Pahkala.

Apurahoja jaettiin kaikkiaan 79 kappaletta. Erityistä painoarvoa säätiö antoi niille tutkimuksille tai hankkeille, joissa käsitellään lasten terveyskäyttäytymisen ja terveyden vaikutusta myöhemmin elämässä.

Puolet jaetuista apurahoista kohdistui väitöskirjatyöhön, mutta tukea myönnettiin myös post doc -tutkimukseen ja muihin hankkeisiin.

Apurahoja jaettiin kaikkiaan 79 kappaletta.

Kuluvana vuonna säätiö on laajentamassa tieteellisen toiminnan tukemista ja järjestää yhdessä Duodecimin kanssa kesäkuussa Sannäsissa huomattavan kansainvälisen seminaarin teemalla Advancing behaviour change intervention research to promote public health.

”Olemme vakuuttuneita, että vaikka tieteen ja tutkimuksen ydin on tutkijoiden pitkäjänteinen arkinen työ, tieteellisen tiedon kehittymisessä sekä jakamisessa myös tutkijoiden kohtaamisilla on olennainen rooli”, säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Viherkenttä totesi avauspuheessaan.’

Säätiö järjestää kesällä yhteisen seminaarin Duodecimin kanssa, kertoi hallituksen puheenjohtaja Timo Viherkenttä.
Musiikista huolehtivat viulisti Jaso Sasaki ja pianisti Marko Hilpo.

Juho Vainion Säätiö tukee tieteellisiä hankkeita, jotka lisäävät ihmisten omia mahdollisuuksia edistää terveyttään ja ehkäistä sairauksia koko elinkaaren ajan.

Lisätietoja Juho Vainion Säätiön kotisivuilta www.juhovainionsaatio.fi , säätiön hallituksen puheenjohtajalta oikeustieteen tohtori Timo Viherkentältä p. 09 2515 7010 ja säätiön apurahalautakunnan puheenjohtajalta professori Jussi Huttuselta p. 050 505 2776 sekä toimitusjohtaja Mikko Mikkolalta p. 040 7591 590.

Suurapurahan saajien yhteystiedot: eriiso@utu.fi ja katja.pahkala@utu.fi.

Artikkelin kuvat © Jukka Rapo.

Vuoden 2018 apurahojen jakotilaisuuden avaus

Juho Vainion Säätiö sr.

Timo Viherkenttä:

Vuoden 2018 apurahojen jakotilaisuus  – tilaisuuden avaus

 

Hyvät apurahojen saajat, arvoisat kutsuvieraat, Ladies and gentlemen!

A warm welcome to Juho Vainio Foundation’s annual celebration of new scholarships. In these opening remarks, I will say a few words in English and some in Finnish.

In 2025, there will be 7 countries on earth where the share of people aged 60 or more exceeds 30 per cent. Finland is going to be one of them. Inasmuch as the number of 60 year old citizens is high because of high life expectancy, it is good news. Instead, if the large share or 60 + people is a result of declining age cohorts, it is perhaps not something to strive at.  Unfortunately, the reason for Finland being in this group is the latter one of diminishing cohorts.

Over the last decades, life expectancy has gone up remarkably in most countries. The promotion of public health and healthy lifestyles – which is the very purpose of our foundation – has played an important role in this development. Healthier nutrition, regular exercise and abandoning smoking are among the key elements here. Topics such as these are also very important for us when we decide on what research projects are to be supported with our grants.

Although longevity has been going up around the world, we have been witnessing some disturbing developments lately. Particularly in the United States, the most recent statistics exhibit an upward turn in mortality, much because of reasons having to do with lifestyles. Although in a much smaller scale, we have seen similar signs in some other countries as well, including the UK and even Finland. This is certainly a development deserving close attention.

While life expectancy is a key figure when developments in health are measured, differences and developments of public health shall not be reduced to just this figure. Among other people, the Nobel laureate in economics, Professor Angus Deaton has repeatedly reminded us that it is also important to pay attention to the quality of life while we are alive – and not just to the length of our lives.

Health is of course not the only element in the quality of life. In a recent twitter poll, half of the respondents answered that they would not like to have three extra years of life if the price would be that they would from now on only have a 3g internet connection. However, I can assure you that our foundation is not planning a strategic shift from promoting health to building faster internet connections.

Juho Vainion Säätiö jakaa tänä vuonna 1,5 miljoonaa euroa kansanterveyttä edistävään tutkimustyöhön. Olemme kasvattaneet vuosittain jaettavaa määrää viime vuosina tuntuvasti ja olemmekin Suomen suurin nimenomaan kansanterveyden edistämiseen keskittyvä säätiö. Kaiken tämän on luonnollisesti mahdollistanut säätiön perustaja Juho Vainio, joka 1960-luvulla lahjoitti merkittävän, lähinnä rakennushankkeilla karttuneen varallisuutensa pääosan perustamalleen säätiölle. Sittemmin säätiön varallisuus on karttunut niin Juho Vainion perustamalleen säätiölle luovuttamien kiinteistöjen tuoton kuin arvopaperisijoitusten ansiosta.

Säätiön myöntämä taloudellinen tuki kohdistuu kansanterveyttä edistävään tutkimukseen eri tieteenaloille. Keskeisiä ovat liikuntatiede, ravitsemustiede ja lääketiede. Tarkemmin määriteltyinä tuen kohteena olevia tutkimusalueita ovat erityisesti terveysliikunta, terveyttä edistävä ravitsemus, tupakoinnista ja alkoholin ja muiden päihteiden käytöstä johtuvien terveyshaittojen torjuminen sekä mielenterveyden ja ympäristöterveyden edistäminen (ml. rakennusten aiheuttamien terveyshaittojen torjuminen). Vuodelle 2018 tehtävissä apurahapäätöksissä on annettu erityistä painoarvoa niille tutkimuksille tai hankkeille, joissa käsitellään lasten terveyskäyttäytymisen ja terveyden vaikutusta myöhemmin elämässä.

Apurahoja jaetaan kaikkiaan 79. Näistä yli puolet kohdistuu väitöskirjatyöhön, mutta tukea myönnetään myös post doc -tutkimukseen ja muihin hankkeisiin. Kaksi apurahoista on 100 000 euron suurapurahoja, jotka kohdistuvat Erika Isolaurille ja Kaija Pahkalalle työryhmineen. Pian saammekin kuulla professori Isolaurin esitelmän.

Säätiön osoittama tuki kansanterveyden edistämiseen kohdistuu perinteisesti lähes yksinomaan tieteelliseen toimintaan. Pääasiallisena muotona on ollut – ja on jatkossakin – apurahojen myöntäminen. Kuluvana vuonna säätiö on laajentamassa tieteellisen toiminnan tukemisen muotoja järjestämällä yhdessä Duodecimin kanssa kesäkuussa Sannäsissa huomattavan kansainvälisen seminaarin teemalla Advancing behaviour change intervention research to promote public health. Olemme vakuuttuneita, että vaikka tieteen ja tutkimuksen ydin on tutkijoiden pitkäjänteinen arkinen työ, tieteellisen tiedon kehittymisessä sekä jakamisessa myös tutkijoiden kohtaamisilla on olennainen rooli.

I wish you all an interesting and hopefully also nice afternoon, hearing about actual research topics and recent scientific developments as well as meeting colleagues. And enjoying some music and food too. Welcome!

Juhlaesitelmä: ”Pitkää ikää ihannoidaan, mutta vanhuutta karsastetaan”

13.03.2017
 Juhlaesitelmä, professori Marja Jylhä 20.1.2017
Satavuotias Suomi elää keskellä pitkäikäisyyden vallankumousta, mutta ei oikein tiedä miten siihen suhtautuisi. Vuonna 2030, kolmentoista vuoden kuluttua, joka neljäs suomalainen on yli 65 vuotias ja joka 14. yli 85-vuotias. Verrattuna 13 vuoden takaiseen tilanteeseen eli vuoteen 2004, yli 65-vuotiaiden määrä melkein kaksinkertaistuu, yli 85-vuotiaiden määrä melkein kolminkertaistuu ja sata vuotta täyttäneiden määrä reilusti nelinkertaistuu. Pidempi elämä on ihmiskunnan ikiaikainen toive ja sen toteutuminen yhteiskuntakehityksen kenties suurin saavutus.
Suhtautuminen siihen on kuitenkin ristiriitaista. Julkisuudessa pitkää ikää ihannoidaan, mutta vanhuutta karsastetaan. Vanhuusiän palvelut ovat keskeinen julkisen talouden säästökohde.
Vanhenemistutkimuksen tavoitteena ei ole elämän pidentäminen vaan ikääntyvien ja vanhojen hyvä elämä ja kohtuullinen terveys. Viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat, että varhaislapsuuden ja jopa syntymää edeltävän ajan olosuhteet vaikuttavat terveyteen vielä keski-iässä ja vanhuudessakin. Toisaalta tiedämme, että vanhuusiän terveydelle ovat hyväksi samat asiat kuin nuorempienkin: tupakoimattomuus, niukka alkoholinkäyttö, runsas liikunta ja tasapainoinen ravinto. Mitä vanhempia ollaan, sitä keskeisemmässä asemassa on myös toimiva ja asiantunteva terveydenhuolto. Mutta vanhuusiän hyvään elämään tarvitaan muutakin.
Tervaskannot 90+-hankkeessamme olemme kahden vuosikymmenen ajan tutkineet yli 90-vuotiaita tamperelaisia. Ehkä tärkein havainto on ikäryhmän suuri heterogeenisuus, moninaisuus: Jotkut matkailevat, ajavat pyörällä kauppaan ja osallistuvat aktiivisesti yhteiskuntaan, noin kolmasosan elämä sujuu hyvin kun saa vähän apua ja runsas kolmannes on arjessaan suuresti riippuvainen toisten avusta. Yhdeksänkymmenvuotiaalla on edessään enemmän elinvuosia kuin ennen ja näyttää, että sekä hyväkuntoisena että huonokuntoisena elettävä aika pitenee. Joka toisella on ainakin kolme sairautta, mutta enemmistö arvioi oman terveytensä hyväksi tai ainakin keskinkertaiseksi. Kun harva säilyy sairauksitta korkeaan ikään, tutkijat ovatkin nyt kiinnostuneita niistä voimavaroista, joiden turvin toimintakyky ja elämänlaatu voivat säilyä hyvinä sairauksista huolimatta. Tervaskantojen oman käsityksen mukaan hyvän vanhuuden tärkeimpiä tekijöitä ovat sopiva elinympäristö ja koti, itsenäisyys oman elämän ratkaisuissa, kohtuullinen toimintakyky ja hyvät sosiaaliset suhteet mutta myös hyvä kuolema. He haluavat elää omassa kodissaan niin kauan kuin mahdollista, mutta toivovat saavansa hyvän hoitopaikan sitten, kun kotona asuminen käy liian
vaikeaksi.
Vanhuuden kynnyksellä olevien, seitsemättä vuosikymmentään elävien ihmistenterveyden ja hyvän elämän edistäminen vaatii toisenlaisia asioita kuin sadatta ikävuottaan lähestyvien. Mutta molemmat ikäryhmät hyötyvät siitä, että eri ikävaiheita tarkastellaan osana elämänkulun kokonaisuutta ja arvostetaan yhtäläisesti. Ikäsyrjinnän perkaaminen pois tukee aktiivisuutta ja toimeliaisuutta ja sitä kautta terveyden ja itsenäisyyden säilymistä. Elämän arvostaminen sen viimeiseen hetkeen saakka edellyttää ihmisarvoa kunnioittavan hoivan tarjoamista silloin, kun hyvä elämä ei ilman sitä ole mahdollinen.
Tunnustuspalkinnon saaja professori Marja Jylhä.

 

Viimeksi muutettu: 13.03.2017

Lasten terveyskäyttäytymisen tutkimusta tuetaan jatkossakin

Juho Vainion säätiö myönsi linjaustensa mukaisesti lasten terveyskäyttäytymisen tutkimukseen kaikkiaan 440 000 euroa.
”Apurahoja haettiin enemmän kuin koskaan”, totesi säätiön hallituksen puheenjohtaja Risto Paaermaa juhlapuheessaan.Apurahahakemuksia saapui kaikkiaan 403 kappaletta eli kasvua edellisestä vuodesta oli lähes 10 prosenttia.
Vuodelle 2017 määritetty painopistealue oli ”Lasten terveyskäyttäytymisen ja terveyden vaikutus terveyteen myöhemmin elämässä.”
”Hieman yli puolet tälle alueelle tehdyistä hakemuksista johti myönteiseen päätökseen. Myös myönnetyistä kolmesta 100 000 euron suurapurahasta kaksi myönnettiin painopistealueelle. Tarkoituksena on jatkaa myös ensi vuonna käytäntöä samalla painopistealueella”, Paaermaa kertoi.
Viimeisten viiden vuoden aikana haettujen apurahojen määrä on yli kaksinkertaistunut.Kolme suurapurahaaUusiin linjauksiin perustuu myös, että säätiö lisäsi kuluvalle vuodelle suurapurahojen määrää kahdesta kolmeen. Suurapurahan saivat professori Markus Juonala, professori Tiina Laatikainen ja dosentti Raija-Leena Punamäki työryhmineen.
Markus Juonalan tutkimuksen löydökset auttavat valtiomosairastuvuutta ehkäisevien toimien kehittämistä. Tutkimuksen tavoitteena on vastata mm. siihen, miten lapsuuden sosioekonominen asema vaikuttaa valtimotaudin riskitekijöiden ja varhaismuutosten esiintymiseen nuoruudessa ja aikuisiässä.
Tiina Laatikaisen tutkimuksen kiinnostuksen kohteena ovat ravitsemus, liikunta, tupakointi ja alkoholinkäyttö. Tavoitteena on analysoida terveyden edistämistyön ja samanaikaisesti tapahtuneiden yhteiskunnallisten muutosten pitkäaikaisia vaikutuksia. Tutkimuksessa hyödynnetään 45 vuoden seuranta-aineistoa Pohjois-Karjalasta.
Raija-Leena Punamäen tutkimus analysoi, miten aikaiset psykologiset, perinnölliset ja lääketieteelliset tekijät ennakoivat kehitystä ja terveyttä myöhäisessä nuoruusiässä. Tutkimus ennustaa mm. aikaiseen vanhemmuuteen liittyviä mielenterveyden kehityskaaria, perhesuhteita ja raskauden lääketieteellisiä riskejä.Kaikkiaan 63 sai apurahanVuodelle 2017 Juho Vainion säätiö myönsi apurahan 63 hankkeelle. Aihepiireittäin eniten apurahoja eli 17 kappaletta myönnettiin ravinnon terveysvaikutusten tutkimiseen. Toiseksi suurimman rahoituksen sai yleinen terveyden edistäminen (13 kappaletta). Liikunta ja sen terveysvaikutukset jäi tällä kertaa kolmannelle sijalle (12 kappaletta).
”Merkittävää on, että aikaisemmin apurahojen jakoa hallinneet ravinto- ja liikunta -aiheet jäivät tällä kertaa 46 prosenttiin. Suurin nousija oli tänä vuonna yleinen terveyden edistäminen. Muita merkittäviä apurahoja saaneita aihealueita olivat mielenterveys sekä tupakka, alkoholi ja huumeet.”

Tulossa mm. tiedesymposium

Säätiö pyrkii myös lisäämään yhteistyötään muiden kansanterveyden tutkimusta rahoittavien tai muutoin edistävien tahojen kanssa.
”Tästä hyvänä esimerkkinä on säätiön yhdessä Duodecimin kanssa kesällä 2018 järjestämä kansainvälinen tiedesymposium vähäisen liikunnan ja epäterveellisen ravitsemuksen riskeistä terveydelle, ja miten näitä riskejä voidaan ennaltaehkäistä.”
”Monista myönteisistä kehityspiirteistä huolimatta suomalaisten elintavoissa on edelleen myös paljon huolestuttavia piirteitä. Erityisesti väestön ylipaino ja lihavuus sekä lasten ja nuorten vähäinen liikkuminen ovat ilmiöitä, joiden parantamisessa tarvitaan monenlaisia toimia kuten kansanterveydellistä tutkimusta”, Paaermaa sanoi.
Säätiö on myös jatkanut yhteistyötä Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa rakentamiseen liittyvien terveyshaittojen eliminoimisessa ja on myöntänyt korkeakoulussa tehdylle viidelle opinnäytetyölle yhteensä 6000 euron stipendit.
Säätiö on jakanut muutaman vuoden välein 20.000 euron tunnustuspalkinnon säätiön toimialalla erityisesti kunnostautuneelle tutkijalle. Tänä vuonna tunnustuspalkinto on myönnettiin gerontologian professori Marja Jylhälle.

Varallisuutta hoidettu hyvin

Säätiön hallinnossa on tapahtunut muutoksia kuluneen vuoden aikana. Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin joulukuussa 2016 alkaneeksi toimikaudeksi oikeustieteen kandidaatti Mikko Mikkola. Säätiön pitkäaikainen asiamies Juha Silvanto on jäänyt hyvin ansaitulle eläkkeelle 70 vuoden iässä.
Risto Paaermaa kiitti Juha Silvantoa säätiön hyväksi kymmenen vuoden aikana tehdystä erittäin tuloksekkaasta työstä. Myös säätiön kiinteistöistä huolehtiva isännöitsijä on vaihtunut, kun säätiössä pitkään ansiokkaasti toimineen Olavi Tulosen tilalle uudeksi isännöitsijäksi valittiin diplomi-insinööri Bengt Gröning.
Säätiön apurahojen maksamisen mahdollistava tulorahoitus tulee pääosin säätiön omistamista neljästä kiinteistöstä Helsingin keskustassa.
”Säätiö on koko toimintansa ajan pitänyt hyvää huolta omistamastaan kiinteistövarallisuudesta. Muun muassa viime vuonna säätiö teetti noin 3,5 miljoonan euron saneerausinvestoinnin Kaisaniemenkatu 7:ssä sijaitsevassa hotelli- ja liikekiinteistössä. Myös säätiön rahastosijoitukset tuottavat tällä hetkellä hyvin.”
Paaermaa sanoi olevansa hyvin optimistinen, että Juho Vainion säätiö pystyy myös tulevaisuudessa myöntämään apurahoja vähintään nyt saavutetun 1,5 miljoonan euron vuotuisen määrän.
”Kun valtio vähentänee rahapulassaan edelleen julkista tutkimusrahoitustaan, on tärkeää, että yksityiset kansanterveyden tutkimusta rahoittavat tahot voivat pitää rahoituksensa vähintään nykyisellä tasolla. Juho Vainion säätiö suurimpana yksityisenä kansanterveyden tutkimuksen rahoitustahona tuntee tässä suhteessa vastuunsa ja pyrkii toimimaan sen mukaisesti.”
Apurahat jaettiin perinteisesti säätiön perustajan talousneuvos Juho Vainion kuolinpäivänä. Säätiö perustettiin vuonna 1960, jolloin Juho Vainio oli juuri täyttänyt 80 vuotta. Vuosi 2017 on siten säätiön 57. toimintavuosi. Apurahoja säätiö on jakanut vuodesta 1976 alkaen.

Viimeksi muutettu: 27.01.2017

Apurahalautakunnan puheenjohtaja, professori Jussi Huttunen ja tunnustuspalkinnon saaja professori Marja Jylhä.

Suurapurahan saajat professori Markus Juonala ja professori Tiina Laatikainen.

Farmasian tohtori Marjut Roponen tutkii ympäristöaltisteita ja valtiotieteiden tohtori Anne Koponen sikiöaikana päihteille altistuneita lapsia.

Apurahansaajat dosentti Jari Lahti ja filosofian tohtori Markus Jokela.

Elintarviketieteiden tohtori Mikael Fogelholm ja professori Sanna Salanterä työryhmineen saivat myös apurahan.

Dosentti Susanna Lehtinen-Jacks tutkii pikkulasten ruokavaliota ja dosentti Nina Kaminen-Ahola raskaudenaikaista alkoholialtistusta.

Oikeustieteiden kandidaatti Mikko Mikkola aloitti työnsä säätiön uutena toimitusjohtajana.

Säätiön puheenjohtaja Risto Paaermaa.

Veera Railio ja Jukka Ojala esiintyivät juhlassa.

(Kuvat: Ari Ojala)

Uusi avaus, säätiö tukee terveellisempää rakentamista

Juho Vainion säätiö on tehnyt uuden avauksen myöntämissään apurahoissa.

Säätiö on kansanterveyttä edistävän tutkimuksen lisäksi vuodesta 2015 alkaen tukenut stipendein erityisesti rakennusalan oppilaitoksissa tehtyjä opinnäytetöitä.

Vuonna 2015 myönnettiin ensimmäiset kahdeksan stipendiä Metropolia ammattikorkeakoulun opinnäytetöihin, jotka ovat omiaan edistämään rakennusten terveyshaittojen eliminoimista uustuotannossa ja terveyshaittojen poistamista korjausrakentamisessa.
Säätiö toimii yhteistyössä Metropolian tukisäätiön kanssa, joka valitsee palkittavat opinnäytetyöt yhdessä rakennusalan opettajien kanssa. Säätiön hallitus päättää vuosittain stipendeihin varatun summan. Vuonna 2015 se oli 10 000 euroa. Stipendit ovat suuruudeltaan 1000 – 3000 euroa.
Säätiön hallituksen puheenjohtaja, varatuomari Risto Paaermaa jakoi Metropolian joulukuisessa valmistujaisjuhlassa 18.12.2015 stipendit kuudelle työlle. Kahdelle opinnäytetyölle jaettiin stipendi jo kevätjuhlassa.
Juho Vainion säätiön stipendien jako Metropolian valmistujaisissaJuho Vainion Säätiön hallituksen puheenjohtaja Risto Paaermaa jakoi stipendit.

Risto Paaermaa mainitsi puheessaan, että oppilaille jaettavien kannustusstipendien lisäksi säätiö voi normaalissa apurahamenettelyssään tukea myös Metropoliassa mahdollisesti käynnistettävää laajempaa tutkimushanketta, jolla pyritään edistämään tervettä rakentamista, ja joka täyttää muutoinkin säätiön asettamat kriteerit.

Juho Vainio kävi vuosina 1904-1905 Helsingin teollisuuskoulua, joka oli Metropolian edelläkävijä rakennusmestareita kouluttavana laitoksena.
Juho Vainion säätiön stipendien jako Metropolian valmistujaisissa
Stipendinsaajat vas. Tiia Sorsa, Atte Ojanne, Veijo Kangasmaa, Erno Immonen, Jan Ritanoro ja Ronne-Roopertti Ukonaho.
Yksityinen rahoitus entistä tärkeämpää
”Yksityinen rahoitus on entistä tärkeämpää valtion rahoituksen vähetessä”, juhlan juontanut lehtori Pekka Salonen totesi.
Metropolia Amk:n johtaja Riitta Lehtinen painotti juhlapuheessaan, että nykypäivän avainsana rakennustekniikassa on energiatehokkuus.
Juho Vainion säätiön stipendien jako Metropolian valmistujaisissa

Metropolian kaunis juhlasali täyttyi ääriään myöten.

Syyslukukauden 2015 stipendit
Suurimmat stipendit, 1500 euroa, jaettiin Erno Immoselle ja Jan Ritanorolle.
Erno Immosen opinnäytetyön aiheena oli sisäilmaongelmien korjaus pienurakassa. Työ tehtiin NCC Rakennuksen KRE-yksikölle, joka keskittyy elinkaaritoimintaan ja pieniin korjausurakoihin. Työn tavoitteena oli laatia työnjohdolle ohje sisäilmakorjaustyömaille sekä laadunvarmistusmenetelmä tiivistyskorjauksiin.
Jan Ritanoron mestarityön tarkoituksena oli kehittää helppokäyttöinen valvonnan apuväline YIT Rakennus Oy:n Korjausrakentaminen-yksikön työnjohtajien käyttöön. Tutkimustyössä selvitettiin yrityksen nykyisiä toimintatapoja lattiapinnoitusten työvaiheiden haitta-ainekorjauksissa.
1000 euron stipendit ojennettiin Veijo KangasmaalleAtte OjanteelleTiia Sorsalle ja Ronne-Roopertti Ukonaholle.
Veijo Kangasmaan opinnäytetyössä selvitettiin 1970- ja 1980-luvulla käytetyn, virheellisesti suunnitellun piilosokkelitalon remontin toteuttamista. Työ kertoi, että piilosokkelitalon remontointi on hankalaa ja monivaiheista. Vasta rakenteiden avaaminen antaa lopullisen tiedon tehtävän remontin laajuudesta.
Atte Ojanteen insinöörityössä oli tarkoituksena kehittää helppokäyttöinen ja edullinen menetelmä sisäilmakorjauksissa käytettävien tiivistys- ja kapselointimassojen sekä –nauhojen ilmantiiveyden mittaamiseen.
Tiia Sorsan opinnäytetyön päätavoitteena oli laskea Rakennusliike Reponen Oy:n tulevia kohteita varten puuelementtiasennuksen työmenekit. Tuloksista ilmenee mm., että puuelementtiasennus on nopeampaa kuin vastaavan kokoluokan rakennuksen betonielementtiasentaminen.
Ronne-Roopertti Ukonahon opinnäytetyö käsitteli Suomessa yleistyvien erilaisten sääsuojien merkitystä työmaan kosteudenhallinnassa. Työhön koottiin sääsuojaamisen riskejä, kustannuksia, vaihtoehtoja ja soveltuvuuksia erilaisiin kohteisiin yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka on tarkoitus helpottaa ja antaa tietoa sääsuojaamisesta vaativan kohteen rakentajille. Tämä työ tehtiin SRV Rakennus Oy:lle.

Aiemmin keväällä 2015 stipendit myönnettiin Riina Meriläiselle, jonka työ käsitteli haitallisten aineiden ennakointia korjausrakennuskohteissa ja Matias Koskiselle, jonka työn aiheena oli tuloilmaikkunoihin ja vakiopaineohjaukseen perustuva poistoilmanvaihtojärjestelmä.

Juho Vainion säätiön stipendien jako Metropolian valmistujaisissa

Satu Strömberg lauloi ja Tuomas Taanila säesti kitaralla.

Viimeksi muutettu: 11.10.2016

Uudet ohjeet tutkimussuunnitelmasta

Tutkimussuunnitelma / hankesuunnitelma

(tarkistettu 1.9.2015)

Tutkimussuunnitelma on vuoden 2016 apurahojen hakukierroksella nyt ensi kerran osa täytettävää hakemuslomaketta. Tutkimussuunnitelmaa varten löytyy apurahajärjestelmässämme hakemuksen 2. välilehdellä oma sivunsa. Tutkimussuunnitelman sisältöä ohjaavat ko. välilehden kunkin täytettävän ”laatikon” edellä olevat kysymykset. Vastaamalla esitettyihin kysymyksiin tutkimussuunnitelman sisällön odotetaan vastaavan melko hyvin Suomen Akatemian tutkimussuunnitelmalle määrittämiä linjauksia. Kullakin täytettävällä kohdalla on oma maksimimerkkimääränsä, mikä tarkoittaa sitä, että tutkimussuunnitelma ei voi olla ainakaan seitsemää sivua pidempi.

Hankesuunnitelmasta on kyse lähinnä silloin kun apurahaa haetaan terveyttä edistävään toimintaan. Tällöin hakijan tulee täyttää hakemuslomakkeella oleva tutkimussuunnitelma/hankesuunnitelma soveltuvin osin ja huomioida erityisesti, että tällaiseen hankkeeseen tulee liittyä tieteellinen tutkimusosio ja/tai arviointi hankkeen vaikuttavuudesta tai hyödyistä.

Tutkimussuunnitelman / hankesuunnitelman sisällön tulisi koostua seuraavista asioista:

Tausta

  • Tutkimuksen/hankkeen merkitys kansallisesti ja kansainvälisesti
  • Lyhyt kuvaus saman aiheen aikaisemmasta tutkimuksesta ja miten ko. tutkimus liittyy siihen
  • Kuinka pitkälle työ on edistynyt ja kuinka paljon ja mitä vielä pitäisi tehdä

Tavoite

  • Tutkimuksen/hankkeen tavoite
  • Hypoteesit ja kysymyksenasettelut
  • Tutkimusmetodit ja tutkimusmateriaali

Käytettävät tutkimusmetodit / Kuvaus hankkeeseen liittyvästä tieteellisestä tutkimusosiosta

  • Tutkimusmateriaali, miten se kerätään ja miten sitä käytetään
  • Eettiset näkökulmat sekä mahdolliset eettiset lausunnot tutkimusmetodeihin ja -materiaaliin liittyen.

Tulokset

  • Odotetut tulokset ja niiden tieteellinen ja yhteiskunnallinen merkitys
  • Tutkimustulosten mahdollinen soveltaminen ja hyödyntäminen / Arviointi hankkeen vaikuttavuudesta ja hyödyistä
  • Tulosten ja kerätyn materiaalin julkaisu ja muu levitys