Professori Jussi Huttusen puhe apurahanjakotilaisuudessa 20.1.2020

SUOMALAISTEN TERVEYS – MENESTYSTARINA VAILLA VERTAA

Jussi Huttunen

Suomalaisten terveys on itsenäisyyden vuosina parantunut uskomattomalla tavalla. Sadassa vuodessa vastasyntyneen  elinajanodote on pidentynyt 35 vuodella. Kun yli 100-vuotiaita oli 1950-luvun alussa Suomessa vain viisi, kolmekymmentä vuotta myöhemmin  heitä oli noin 50 ja tällä hetkellä yli 800. Koettu terveys ja toimintakyky ovat parantuneet rinnan elinajan pitenemisen kanssa.

Sata vuotta  voidaan jakaa kolmeen jaksoon. Ensimmäisessä vaiheessa 1920-luvun alusta 1960-luvulle voitettiin tuberkuloosi ja äitiys- ja lapsikuolleisuus. Ongelmien juurisyitä olivat niukka ja yksipuolinen ravinto, huono hygienia, ahtaat asuinolot, köyhyys ja tietämättömyys. Ratkaisuja olivat elintason kohoaminen,  koulutus, valistus  ja äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmä. Rokotukset ja antibiootit täydensivät kokonaisuutta jakson loppuvaiheessa.

Toinen vaihe kattaa jakson 1960-luvulta 1990-luvulle. Jakson alussa oltiin tilanteessa, jossa Suomen lapset olivat jo terveitä, mutta työ- ja eläkeikäiset sairastivat paljon ja kuolivat aikaisin. Sydän- ja verisuonitaudit, keuhkosyöpä, keuhkolaajentuma ja tapaturmat kylvivät sairautta ja kuolemaa.  

Panostus elintapoihin ja elinympäristöön toi nopeasti tuloksia. Ravitsemus muuttui terveellisemmäksi ja miesten tupakointi väheni.  Sepelvaltimotauti ja aivoverenkierron häiriöt, keuhkoahtautumatauti ja keuhkosyöpä vähenivät etenkin työikäisessä väestössä. Liikennekuolemien määrä laski olympiavuoden yli tuhannesta nykyiseen runsaaseen kahteen sataan. Samanlainen kehitys tapahtui työtapaturmissa.

Kolmas jakso – viimeiset kolmekymmentä vuotta – on ollut huipputeknologian aikaa.  Lääkkeet, kirurgia, anestesiologia, teho- ja ensihoito, elinsiirrot ja kuvantaminen pidentävät elämää, parantavat sairauksia ja lieventävät oireita.

Suomi on pysynyt hyvin mukana hoitavan lääketieteen kehityksessä.  Olemme ottaneet nopeasti käyttöön uudet menetelmät ja soveltaneet niitä järkevästi ja taloudellisesti. Lääketieteen innovaatioiden ansiosta elinajanodote on edelleen pidentynyt, vaikka elintavoissa ei 2000-luvulla enää ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Erityisesti ikäihmiset ovat hyötyneet huippulääketieteestä.

Mitkä ovat olleet 100 vuoden tehokkaimmat terveystoimet?  Kärkeen nostan äitiys- ja lastenneuvolat, tuberkuloosin torjuntatyön, kattavan rokotehuollon, kansalliset sepelvaltimotaudin ja itsemurhien ehkäisyohjelmat ja onnistuneen tupakka- ja liikennepolitiikan. Listalle kuului pitkään myös panostus perusterveydenhuoltoon, mutta aikanaan hyvin toiminut järjestelmä on muuttumassa häpeäpilkuksi.

Entä tulevaisuus? Ongelmia riittää: väestön lihominen seurauksineen, väestöryhmittäiset terveyserot ja uuden teknologian kalleus.  Sata vuotta suomalaista terveyttä on opettanut monta asiaa, mutta yhden ylitse muiden. Tehokkain tapa tuottaa terveyttä on panostaminen sairauksien ehkäisyyn. Avaimia ovat tieteellinen tutkimus  ja sen tulosten soveltaminen käytäntöön.