Juho Vainion Säätiö myönsi yli 1,7 miljoonaa euroa apurahoja kansanterveyttä ja terveitä elämäntapoja edistäviin tutkimuksiin ja muuhun terveyttä edistävään toimintaan. Suurapurahan 200 000 euroa sai professori, farmasian tohtori Marjut Roponen. Muita apurahoja myönnettiin 62 kappaletta.
Marjut Roposen Itä-Suomen yliopistossa johtamassa tutkimuksessa selvitetään sisäilman kemikaalien yhteyttä hormonitoiminnan häiriöihin sekä melun aiheuttamia stressivasteita päiväkotiympäristössä. Hormonihäiriköitä löytyy hyvin erilaisista arkipäivän tuotteista, kuten torjunta-aineista, kosmetiikasta, ruoka- ja juomapakkauksista, leluista, tekniikasta ja elektroniikasta.
”Huonepölyn ja sisäilman sisältämät hormonihäiriköt ja niiden pitoisuudet tunnetaan huonosti”, Roponen sanoo. ”Lapset ovat erityisen herkkiä sisäympäristön altisteille, sillä vierasaineet imeytyvät lapsen elimistöön ruoansulatuskanavan ja keuhkojen kautta aikuisten elimistöä tehokkaammin.”
”Erilaiset esineet ja niiden sisältämät aineet ovat iso osa pienen lapsen altistumista, sillä lapsi tutkailee ympäristöään viemällä käden tai esineen suuhunsa. Pieni lapsi viettää myös pitkiä aikoja lattiatasossa ja altistuu aikuisia enemmän materiaalien haitallisille yhdisteille.”
Pienten lasten kohdalla verinäytteiden otto on usein hankalaa. ”Kokosylkinäytteitä hyödynnetään enenevästi altistumisen arvioinnissa”, Roponen kertoo.
”Roposen johtamalla ryhmällä on näyttöä korkeatasoisista, tuloksellisista ympäristöterveyden tutkimushankkeista. Erityisen arvokasta on, että sisäilman altisteiden vaikutuksia tutkitaan suoraan lapsissa”, sanoo säätiön apurahalautakunnan puheenjohtaja Matti Rautalahti.
Tunnustuspalkinto Tari Haahtelalle
Säätiön tunnustuspalkinnon 20 000 e sai keuhkolääkäri, allergologi ja emeritusprofessori Tari Haahtela elämäntyöstään väestön terveyden hyväksi.
”Haahtelan uraauurtavat tutkimukset ovat luoneet pohjan ymmärrykselle biodiversiteetin, luonnon monimuotoisuuden merkityksestä terveydelle. Hänen työryhmänsä tutkimustulokset ovat osoittaneet, että tarttumattomien tulehdussairauksien yleistyminen liittyy ympäristön ja elintapojen muutoksiin. Hän oli ensimmäisinä nostamassa valokeilaan luonnonyhteyden merkitystä ihmisen terveydelle ja on viime vuosina korostanut näkökulmaa planetaarisesta terveydestä”, perustelee säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Viherkenttä.
Haahtela on muun muassa johtanut yli 20 vuotta Karjalan allergiatutkimusta ja on ollut suunnittelemassa Lahden seudun terveys- ja ympäristöohjelmaa.
Hakemuksia apurahoihin tuli yhteensä 601 eli sata enemmän viime vuoteen verrattuna.
Hallitus kiinnitti erityistä huomiota apurahakohteiden innovatiivisuuteen ja uusiin avauksiin, ja pyrki löytämään nuoria, lupaavia tutkijoita ja aloittelevia tutkimusryhmiä.
”Säätiöiden merkitys tutkimusrahoituksessa korostuu vuosi vuodelta”, Viherkenttä sanoo. ”Tämän päivän tutkimus on huomispäivän hyvinvointia ja terveyttä.”
Lisätietoja
marjut.roponen@uef.fi
juhovainionsaatio.fi