Juho Vainio säätiö myönsi apurahoja – painopisteenä Covid-19 -taudin tutkimus

Juho Vainion Säätiö myönsi 1,5 miljoonaa euroa apurahoja kansanterveydelliseen tutkimukseen. Erityisenä painopisteenä olivat COVID-19 -taudin vaikutukset elintapoihin ja terveysosaamiseen sekä myös elintapojen ja ympäristötekijöiden vaikutukset taudin riskiin.

”Emme valitettavasti elä viimeisen pandemian aikaa. Vuosi 2020 muistutti jälleen kouriintuntuvasti myös kansanterveyttä koskevan tutkimuksen tärkeydestä. Vaikka päähuomio on ollut rokotekehityksessä ja osin lääkkeissä, myös laajempi kansanterveydellinen tutkimus on etenkin pitemmällä tähtäyksellä kriittisen tärkeää”, sanoo säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Viherkenttä.

Kaikkiaan jaettiin 83 apurahaa. Tukea saavista tutkimuksista suurin osa käsittelee ravinnon ja liikunnan suhdetta terveyteen sekä mielenterveyttä. Keväällä 2020 säätiö osoitti ainutkertaisen 500 000 euron pikarahoituksen nopeisiin Covid-19-tutkimuksiin.

Säätiö myönsi myös kaksi 100 000 euron suurapurahaa, toisen tohtori Elina Sillanpään ja toisen professori Miia Kivipellon työryhmälle.

”Kansansairauksia ja fyysistä aktiivisuutta säätelevät lukuisat eri geenit, elämäntapatekijät ja näiden yhteisvaikutus. Polygeeninen riskisumma kuvaa satojen tuhansien tai miljoonien geenivarianttien yhteisvaikutusta tietyssä ominaisuudessa tai taudissa. Tutkimuksessa selvitetään perimän, fyysisen aktiivisuuden ja sydän- ja verisuonitautien ja aineenvaihduntasairauksien yhteyksiä käyttäen biopankki- ja väestöaineistoja”, kuvaa liikuntatieteiden tohtori ja gerontologian dosentti Elina Sillanpää.

Professori Miia Kivipellon johtamassa tutkimushankkeessa selvitetään, miten Covid-19-pandemia ja siihen liittyvät rajoitustoimet ovat vaikuttaneet iäkkäiden elintapoihin ja terveyteen ja erityisesti aivoterveyteen. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään vaikuttaako kaksivuotinen FINGER-elintapaohjelma pitkällä aikavälillä muistisairauksien ilmaantumiseen ja kognition heikentymiseen, sekä vaikuttaako aiempi elintapaohjelma Covid-19-pandemiasta selviytymiseen.

”Oli erityisen hienoa jälleen kerran todeta, miten korkeatasoisiin tutkimuksiin rahoitusta haettiin. Toisaalta oli ikävä joutua jättämään hyviäkin hankkeita rahoittamatta käytettävissä olevan potin täytyttyä. Suomessa on erityisen hyvät mahdollisuudet tehdä pitkiäkin seurantatutkimuksia hyvien kohorttiaineistojen ja rekisterien avulla”, sanoo apurahalautakunnan puheenjohtaja Matti Rautalahti.

Joka toinen vuosi myönnettävän Juho Vainion Säätiön 20 000 euron tunnustuspalkinnon saa tällä kertaa professori Jussi Huttunen.

”Kaikille alaa tunteville on selvää, että Jussi on suomalaisen kansanterveystyön ja -tutkimuksen gigantti. Siirtyminen eläkkeelle kokopäivätyöstä muutamia vuosia sitten ei ole myöskään merkinnyt Jussin jäämistä syrjään kansanterveysalan eturintamasta”, Timo Viherkenttä toteaa.

Apurahaa 10 kotimaiselle koronatutkimukselle – tuloksista voidaan ehkä hyötyä jo tänä vuonna

Neljän säätiön muodostama rahoituspooli jakoi apurahoja muun muassa infektioiden kulkuun vaikuttavien tekijöiden ja koronapotilaiden tehohoidon tutkimukseen. Poolille toimitettiin viikon aikana peräti 180 hakemusta.

Juho Vainion Säätiön, Minervasäätiön, Paulon Säätiön ja Suomen Lääketieteen Säätiön muodostama rahoituspooli jakoi 800 000 euroa koronaviruksen sekä muiden epidemioina ja pandemioina esiintyvien virusinfektioiden tutkimukseen ylimääräisessä rahoitushaussa.

50 000 ja 100 000 euron suuruisia apurahoja myönnettiin kaikkiaan kymmenelle tutkimushankkeelle. Apurahan saivat muun muassa professori Olli Vapalahti, joka tutkii koronavirusinfektion vakavuuteen ja leviämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä professori Anu Kantele, joka selvittää, voiko virusvasta-aineita sisältävä veriplasma toimia hoitona sairastuneille. Professori Olli Carpenille myönnettiin apuraha infektion kulkuun vaikuttavien tekijöiden tutkimiseen HUSin kattavan tietoaineiston ja biopankin avulla.

Ensisijaiset arviointikriteerit olivat hakemuksen tieteellinen taso ja ajankohtaisuus. Myönnetyt apurahat kohdistettiin virustutkimuksen eri osa-alueille.

”Lääketieteellinen tutkimus on tyypillisesti pitkäjänteistä. Nyt pyrimme kuitenkin kohdistamaan rahoitusta erityisesti sellaisiin hankkeisiin, joiden tuloksista voidaan mahdollisesti hyötyä jo seuraavan puolen vuoden tai vuoden aikana”, kertoo suurimman panostuksen pooliin osoittaneen Juho Vainion Säätiön puheenjohtaja Timo Viherkenttä.

Käynnistettävissä tutkimushankkeissa yliopistojen tutkimusryhmät ja sairaalat selvittävät yhdessä taudin leviämisen mekanismeja ja tehokkaan hoidon toteuttamista Suomessa. Tutkittu ja varmistettu tieto on kriittistä sille, että terveydenhuollossa ja koko yhteiskunnassa voidaan toimia viisaasti ja nopeasti muuttuvan kriisin keskellä.

”Vaikka panostuksemme on suhteellisen pieni suhteutettuna lääketieteellisen tutkimuksen tarpeisiin, voidaan nopealla ja tarkasti kohdistetulla rahoituksella edistää äärimmäisen tärkeää tutkimusta”, Viherkenttä sanoo.

Huikean suosittu apurahahaku

Koronaviruksen aiheuttama poikkeuksellinen kriisitilanne innosti säätiöt toimimaan pikavauhtia tutkimusrahoituksen lisäämiseksi. Viikon kestäneen apurahahaun aikana poolille toimitettiin peräti 180 hakemusta.

”Suomessa on paljon tutkimusryhmiä, jotka ovat tutkineet viruksia ja niiden aiheuttamia sairauksia pitkään. Nämä ryhmät pystyvät nyt siirtämään fokuksensa nopeasti ajankohtaiseen koronavirukseen ja sen aiheuttamaan virusinfektioon”, sanoo rahoituspoolin koordinaattori, Duodecimin pääsihteeri Matti Rautalahti.

Hakemuksia toimitettiin kaikista suomalaisista yliopistoista, joissa tehdään lääketieteellistä tutkimusta sekä yliopistollisista sairaaloista, keskussairaaloista ja useista keskeisistä tutkimuslaitoksista. Apurahaa haettiin muun muassa lääketieteelliseen perustutkimukseen ja kliiniseen tutkimukseen sekä lääketieteen teknologiaan ja epidemiologiaan liittyviin tutkimuksiin.

Poikkeuksellinen säätiöteko

On ainutlaatuista sekä tutkijayhteisöltä että säätiöiltä, että noin viikossa syntyi ja arvioitiin lähes 200 apurahahakemusta.

”Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellista reagointia. Terveyttä edistävinä säätiöinä tunsimme velvollisuudeksemme tarjota tukea koronakriisin ratkaisuun”, Timo Viherkenttä sanoo.

COVID-säätiöpooli myönsi apurahan seuraaviin tutkimushankkeisiin:

Päätutkija Tutkimuksen otsikko Myönnetty apuraha €
     
Vapalahti Olli Exploring parameters associated with COVID-19 severity and monitoring spread: clinical sample and data bank 100 000
     
Paavilainen Ville Identification and production of diagnostic and therapeutic COVID-19 antibodies 50 000
     
Tammela Päivi Drug repurposing for SARS-CoV-2 with an open high throughput drug screening platform 100 000
     
Carpen Olli COVID-19 – infektion kulkuun vaikuttavien tekijöiden ennustaminen HUSin kattavan tietoaineiston ja biopankin avulla 100 000
     
Kuure Satu Cyclosporin A as a Covid-19 treatment 50 000
     
Ripatti Samuli GeneRISK COVID-19 tutkimusprojektin tutkimussuunnitelma 50 000
     
Sourander Andre Lasten koronavirusepidemiaan liittyvä ahdistuneisuus: kognitiivis-behavioraalisiin menetelmiin perustuvan internet-pohjaisen lyhytintervention tutkimus 50 000
     
Vaara Suvi COVID-19 tehohoidossa 100 000
     
Kantele Anu Convalescent plasma therapy in treatment of COVID-19 infection 100 000
     
Pietiäinen Vilja Multiplexed and miniaturized immunofluorescence assay (IFA) for SARS-CoV2 immunity measurement with AI-assisted image-analysis 100 000

Lisätietoja

Matti Rautalahti, koordinaattori
050 5941 870, matti.rautalahti@duodecim.fi

800 000 euroa koronaviruksen ja viruspandemioiden tutkimukseen – neljä suomalaissäätiötä yhdisti voimansa

Säätiöt jakavat pikavauhtia apurahoja tutkimuksiin, joilla pyritään löytämään ratkaisuja akuuttiin koronakriisin ja varautumaan vastaaviin tilanteisiin tulevaisuudessa. Hankehakemuksia toivotaan jo tällä viikolla, ja rahoituspäätökset tehdään pian.

Juho Vainion Säätiö, Minervasäätiö, Paulon Säätiö ja Suomen Lääketieteen Säätiö ovat muodostaneet rahoituspoolin kohdistaakseen tukea koronakriisin ratkaisuun. Pooliin on varattu yhteensä 800 000 euroa.

Rahoituspooli muodostettiin, sillä kotimaiset säätiöt uskovat suomalaisen tutkimuksen vaikuttavuuteen pandemioiden ja niiden seurausten nujertamisessa. Apurahoja myönnetään lääketieteellisiin ja biolääketieteellisiin tutkimuksiin, jotka kohdistuvat paitsi koronaviruksen myös muiden epidemioina ja pandemioina esiintyvien virusinfektioiden tutkimukseen.

”Suomessa on vahvaa virustutkimusosaamista ja nyt on ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, etteivät jo liikkeellä olevat ja käynnistysvalmiit hankkeet kompastu rahoituksen riittämättömyyteen. Säätiöillä on joustavina toimijoina tässä edellytykset rahoituspäätöksiin erittäin nopealla aikataululla. Oman säätiömme osoittama 500 000 euroa on historiassamme poikkeuksellinen kertapanostus yhteen kokonaisuuteen”, toteaa Juho Vainion Säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Viherkenttä.

”Paulon Säätiön tarkoituksena on muun muassa edistää ja tukea lääketieteellistä tutkimustyötä. Maailmanlaajuisen koronaviruspandemian luodessa uhkaa ihmisten terveydelle ja horjuttaessa yhteiskuntamme toimivuutta ja talousjärjestelmäämme, Paulon Säätiö haluaa edistää tieteellistä tutkimusta pandemian nujertamiseksi”, painottaa Paulon Säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Ritakallio.

”Koronatilanne on nyt akuutti, mutta on hyvä muistaa, että lääketieteellinen tutkimus on pitkäjänteistä. Epidemioita ja pandemioita nähdään tulevaisuudessakin. Sitä paremmin niistä selvitään, mitä paremmin niihin voidaan varautua”, sanoo Suomen Lääketieteen Säätiön puheenjohtaja, professori Oskari Heikinheimo.

”Minervasäätiö on tähän asti tukenut lääketieteellistä tutkimusta ylläpitämällä omaa tutkimusinstituuttia Helsingin Biomedicumissa. Säätiön varallisuus on viime vuosina kasvanut ja on syntynyt mahdollisuus laajentaa tukea lääketieteelle. Nyt perustettu säätiöiden pooli antaa oivan mahdollisuuden myös Minervasäätiölle tukea tärkeätä hanketta”, toteaa Minervasäätiön puheenjohtaja, professori Caj Haglund.

Poolista voidaan myöntää tukea esimerkiksi virustautien ehkäisyyn, diagnostiikkaan ja hoitoon tai sairauden kulkuun, myöhäisvaikutuksiin ja epidemiologiaan liittyviin tutkimuksiin. Apurahaa voi hakea myös tehohoidon ja infektioiden laukaisemien sairauksien tutkimiseen.

Rahoitettavat hankkeet on käynnistettävä heti

Pooli jakaa 30 000 euron suuruisia 12 kuukauden työskentelyapurahoja sekä 50 000, 100 000 ja 200 000 euron suuruisia hankeapurahoja. Myönnettävät apurahat ovat henkilökohtaisia työskentelyapurahoja tai ryhmille myönnettäviä hankeapurahoja. Rahoitusta myönnetään myös hankkeiden materiaali- ja laitehankintoihin.

Rahoitettavien hankkeiden on oltava käynnissä tai ne on käynnistettävä mahdollisimman pian rahoituspäätöksen jälkeen.

Ohjeet apurahan hakuun

Lyhyet, 1–2 sivun pituiset hankekuvaukset ja budjetit lähetetään 5.4. kello 16 mennessä poolin koordinaattorille sähköpostitse osoitteeseen matti.rautalahti@duodecim.fi. Myöhästyneitä tai muulla tavalla lähetettyjä hakemuksia ei käsitellä.

Hakemukset arvioi mukana olevien säätiöiden yhteinen työryhmä. Rahoituspäätökset pyritään tekemään 6.-9.4.2020.

Lisätietoja

Matti Rautalahti, koordinaattori
matti.rautalahti@duodecim.fi  

Professori Jussi Huttusen puhe apurahanjakotilaisuudessa 20.1.2020

SUOMALAISTEN TERVEYS – MENESTYSTARINA VAILLA VERTAA

Jussi Huttunen

Suomalaisten terveys on itsenäisyyden vuosina parantunut uskomattomalla tavalla. Sadassa vuodessa vastasyntyneen  elinajanodote on pidentynyt 35 vuodella. Kun yli 100-vuotiaita oli 1950-luvun alussa Suomessa vain viisi, kolmekymmentä vuotta myöhemmin  heitä oli noin 50 ja tällä hetkellä yli 800. Koettu terveys ja toimintakyky ovat parantuneet rinnan elinajan pitenemisen kanssa.

Sata vuotta  voidaan jakaa kolmeen jaksoon. Ensimmäisessä vaiheessa 1920-luvun alusta 1960-luvulle voitettiin tuberkuloosi ja äitiys- ja lapsikuolleisuus. Ongelmien juurisyitä olivat niukka ja yksipuolinen ravinto, huono hygienia, ahtaat asuinolot, köyhyys ja tietämättömyys. Ratkaisuja olivat elintason kohoaminen,  koulutus, valistus  ja äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmä. Rokotukset ja antibiootit täydensivät kokonaisuutta jakson loppuvaiheessa.

Toinen vaihe kattaa jakson 1960-luvulta 1990-luvulle. Jakson alussa oltiin tilanteessa, jossa Suomen lapset olivat jo terveitä, mutta työ- ja eläkeikäiset sairastivat paljon ja kuolivat aikaisin. Sydän- ja verisuonitaudit, keuhkosyöpä, keuhkolaajentuma ja tapaturmat kylvivät sairautta ja kuolemaa.  

Panostus elintapoihin ja elinympäristöön toi nopeasti tuloksia. Ravitsemus muuttui terveellisemmäksi ja miesten tupakointi väheni.  Sepelvaltimotauti ja aivoverenkierron häiriöt, keuhkoahtautumatauti ja keuhkosyöpä vähenivät etenkin työikäisessä väestössä. Liikennekuolemien määrä laski olympiavuoden yli tuhannesta nykyiseen runsaaseen kahteen sataan. Samanlainen kehitys tapahtui työtapaturmissa.

Kolmas jakso – viimeiset kolmekymmentä vuotta – on ollut huipputeknologian aikaa.  Lääkkeet, kirurgia, anestesiologia, teho- ja ensihoito, elinsiirrot ja kuvantaminen pidentävät elämää, parantavat sairauksia ja lieventävät oireita.

Suomi on pysynyt hyvin mukana hoitavan lääketieteen kehityksessä.  Olemme ottaneet nopeasti käyttöön uudet menetelmät ja soveltaneet niitä järkevästi ja taloudellisesti. Lääketieteen innovaatioiden ansiosta elinajanodote on edelleen pidentynyt, vaikka elintavoissa ei 2000-luvulla enää ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Erityisesti ikäihmiset ovat hyötyneet huippulääketieteestä.

Mitkä ovat olleet 100 vuoden tehokkaimmat terveystoimet?  Kärkeen nostan äitiys- ja lastenneuvolat, tuberkuloosin torjuntatyön, kattavan rokotehuollon, kansalliset sepelvaltimotaudin ja itsemurhien ehkäisyohjelmat ja onnistuneen tupakka- ja liikennepolitiikan. Listalle kuului pitkään myös panostus perusterveydenhuoltoon, mutta aikanaan hyvin toiminut järjestelmä on muuttumassa häpeäpilkuksi.

Entä tulevaisuus? Ongelmia riittää: väestön lihominen seurauksineen, väestöryhmittäiset terveyserot ja uuden teknologian kalleus.  Sata vuotta suomalaista terveyttä on opettanut monta asiaa, mutta yhden ylitse muiden. Tehokkain tapa tuottaa terveyttä on panostaminen sairauksien ehkäisyyn. Avaimia ovat tieteellinen tutkimus  ja sen tulosten soveltaminen käytäntöön.

Timo Viherkentän puhe apurahanjakotilaisuudessa 20.1.2020

Hyvät apurahojen saajat, arvoisat kutsuvieraat, Ladies and gentlemen!

A warm welcome to Juho Vainio Foundation’s annual celebration of new research grants. This event will be mostly in Finnish but i​n these brief opening remarks, I will say a few words in Englis​h as well​.

Our foundation is the biggest Finnish foundation dedicated to financing research and activities that promote public health and healthy lifestyles. The main way to carry out this is awarding research grants. This is done once a year and it is of course the basic reason for us being here today. Our foundation has been increasing the overall amount of grants over the years and I am pleased to tell that for 2020 we are providing 1.5 million euros to ​74 individuals and research teams.​ ​About half of these are for doctoral thesis work but there are many grants for post-doctoral work and different projects, too. Out of these decisions, two are large grants of 100 000 euros.

​A​ll of you here who are recipients of grants can of course be glad for the money – but also ​proud. According to our grant committee which has thoroughly scrutinized the applications, both the number and the quality of applications ​was especially high this year. And as our committee is composed of academically top class experts, there is no reason to doubt this characterisation. So you who have made it through the competition of more than 440 applications can certainly congratulate yourselves.

​The real estate developer Juho Vainio established our foundation which carries his name soon 60 years ago. Juho Vainio was a successful businessman but he also had public health close to his heart. We in the foundation are proud to be able to promote research on this area in a meaningful way. The financing of our grants is still for the most part based on rental income from the very same four houses in the centre of Helsinki that Juho Vainio left behind. 

Yksi leimaa antava piirre säätiömme apurahapolitiikassa on myöntöjen kohdistuminen eri tieteenaloille, joita yhdistää säätiön tarkoitus: kansanterveyden ja terveiden elintapojen edistäminen. Keskeiset tuettavat tieteenalat ovat lääketiede, ravitsemustiede ja liikuntatiede. Näille aloille ei ole virallisia tai epävirallisia kiintiöitä apurahojen jakautumisessa vaan jakauma on seurausta hakemuskohtaisesta arvioinnista. Tämän mukaisesti jakauma myös vaihtelee jonkin verran vuosittain.

​Olemme kuitenkin viime vuosina valinneet yhden erityisen painopistealueen, johon olemme halunneet kohdistaa tavanomaista enemmän rahoitusta. Olemme antaneet erityistä painoarvoa niille tutkimuksille tai hankkeille, joissa käsitellään lasten terveyskäyttäytymisen ja terveyden vaikutusta myöhemmin elämässä.Saimmekin nytkin tältä alueella runsaasti hyviä hakemuksia ja näihin myös osoitettiin merkittävästi rahoitusta. Suunnitelmissa on jatkaa tällaista painopisteajattelua myös tulevaisuudessa. Tuleva painopiste on harkinnassa ja julkistetaan aikanaan hakuilmoituksessa.

There has of course been huge progress in many areas of public health both globally and also in Finland. This is absolutely one of the most important developments in the history of mankind. However, as in many areas, there are sometimes steps back in the development of public health too. It is getting quite clear that today’s ways of life tend to involve some elements which have adverse effects on some aspects of health.

During the latter half of the decade that just ended, there have been perhaps surprising findings of decrease in life expectancy in a number of countries, especially in the United States but also in the United Kingdom, France and the Netherlands. There is no single reason for this development. As we know, one big factor in many countries is increasing overweight and obesity. According to the OECD, more than half of the population is overweight in almost all OECD countries and a quarter of adults are obese. Country differences are huge: while a quarter of Japanese were overweight in 2017, the figure exceeded 70 per cent in the United States. The organisation estimates that between 2020 and 2050 overweight-related illnesses will reduce life expectancy by .9 to as much as 4.2 years, depending on the country.

Rankings of life expectancy are among the few international comparisons where Finland is not at the top. We in Juho Vainio Foundation believe we did the right thing a year ago by giving a special prize to Professor Pertti Mustajoki who for decades has been a strong voice in the fight against obesity.

However, in most countries developments are still mainly positive. Surprisingly strong figures come from Russia where life expectancy has increased at an almost unbelievable pace of five years during a ten-year period – at the same time when, according to the WHO, alcohol consumption has been reduced by half.

Itse työskentelen eläkerahastosektorilla. Siellä hätkähdettiin vuosi sitten havainnoista, joiden mukaan uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä oli noussut Suomessa suorastaan rajusti. Vaikka samanlaista nousua ei ole enää nähty, myöskään ei ole nähty paluuta aiemmille tasoille. Kun yleisissä terveystiedoissa ei ole nähty vastaavaa heikkenemistä, työkyvyttömyyseläkehakemusten määrän kasvun syyt ovat jääneet osin epäselviksi. Viime vuonna nähtiin uutena ilmiönä myös sittemmin kuopatun aktiivimallin aiheuttaneen työkyvyttömyyseläkehakemuksia. Tältä osin kyse ei ainakaan pääsääntöisesti liene ollut terveyteen liittyvistä muutoksista vaan ehkä siitä, että ainakin osa kyseisistä henkilöistä siirtyi sellaisen sosiaaliturvan piiriin, johon he kuuluvatkin. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrän ja syiden kehitystä on kuitenkin seurattava tarkoin niin käytännön ennaltaehkäisyn kuin politiikkatoimienkin suuntaamiseksi. Etenkin nuoremmissa ikäluokissa huomattavan suuressa osassa tapauksia työkyvyttömyyden syynä ovat mielenterveyden häiriöt.

Vuosi sitten tässä tilaisuudessa kannustin läsnä olleita pohtimaan entistä aktiivisemmin keinoja, joilla tieteen tuloksia saatettaisiin entistä tehokkaammin laajempaan tietoon. Mielestäni tällä on aivan erityinen merkitys, kun on kyse kansanterveyttä edistävästä tutkimuksesta. Korostuneesti tämä koskee sellaista monien täälläkin olevien tutkimusta, joka liittyy suoraan ihmisten elintapoihin. Vaikkapa ravitsemustieteellisen ja liikuntatieteellisen tutkimuksen löydöksillä on usein annettavaa meille kaikille arkielämässä. Ehkä aivan erityisesti ravitsemuksessa näyttää siltä, että aivan muualta kuin tieteellisestä tiedosta kumpuavia väitteitä ja uskomuksia riittää.

Kiitän apurahaprosessiin osallistuneita säätiön hallituksen ja apurahalautakunnan jäseniä sekä säätiön toimihenkilöitä. Minulla on ilo osoittaa erityiset kiitokset professori Jussi Huttuselle, joka on jäämässä pois pitkäaikaisista keskeisistä tehtävistä säätiössämme. Jussi on vuodesta 2000 toiminut säätiössä ensin hallituksen jäsenenä ja sitten puheenjohtajana ja hallituskautensa jälkeen jatkanut vielä viiden vuoden ajan apurahalautakunnan johdossa. On vakava understatement, jos todetaan, ettei säätiöllä olisi sen nykyistä asemaa terveystutkimuksen kentässä ilman Jussi Huttusen panosta.

Juho Vainion säätiön suurapurahoilla tutkitaan dementiariskiä, masennusta ja psykoottisia häiriöitä

Juho Vainion säätiö on myöntänyt yli 1,5 miljoonaa euroa apurahoja kansanterveyttä ja terveitä elämäntapoja edistäviin tutkimuksiin ja muuhun terveyttä edistävään toimintaan vuodelle 2020.

Apurahoista kaksi on suurapurahoja, molemmat suuruudeltaan 100 000 euroa.

Suurapurahan saivat dosentti Suvi Rovio ja työryhmä Turun yliopistosta tutkimusaiheeseen Primordiaaliset ja ylisukupolviset kognitiivista toimintaa määrittävät tekijät LASERI-tutkimuksessa sekä professori Jouko Miettunen Oulun yliopistostaaiheeseen Masennuksen ja psykoosien riskitekijät Pohjois-Suomen vuoden 1966 ja 1986 syntymäkohorteissa.

Seuraavan kahden vuosikymmenen aikana pelkästään kliinisesti todettavan dementian yleisyys kaksinkertaistuu, ja lievemmät kognitiiviset häiriöt lisääntyvät jopa enemmän. Ne ovat jo nyt kansanterveydellinen ongelma.

Kansallinen Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät- eli LASERI-tutkimus käynnistyi vuonna 1980. Siitä kerätyn aineiston viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että aiemmin vanhuudessa tai keski-iässä havaitut riskitekijät saattavat olla osallisena kognitiivisiin toimintoihin jo lapsuudesta alkaen eli paljon aiemmin luultua aiemmin.

”Juho Vainion Säätiön rahoittama PRIMACOG-tutkimus selvittää nyt entistä tarkemmin, missä vaiheessa elinkaarta eri riski- ja suojatekijät alkavat vaikuttaa aikuisuuden kognitiivisen toiminnan tasoon ja sen muutoksiin”, dosentti Rovio kertoo. 

Dosentti Suvi Rovio.

Tutkimusaineisto kattaa 7000 tutkittavaa. Eri riski- ja suojatekijöiden yhteyksiä kognitiiviseen toimintaan voidaan tutkia myös ylisukupolvisesta näkökulmasta hyödyntämällä tutkittavien vanhemmilta ja lapsilta kerättyjä tietoja.

Masennus ja psykoottiset häiriöt ovat yleisiä ja vakavia mielenterveyshäiriöitä, jotka vaikuttavat suureen osaan väestöä.

Jouko Miettusen tutkimuksessa selvitetään, kuinka riskitekijät eroavat masennus- ja psykoottisten häiriöiden välillä ja kuinka riskitekijät (kuten päihteet ja muut elintavat) liittyvät toisiinsa.

”Masennuksen riskitekijöitä ovat esimerkiksi naissukupuoli, sukurasitus, yksinäisyys, työttömyys, päihteiden käyttö, elämäntapahtumat ja persoonallisuuden piirteet. Skitsofrenian riskitekijöitä ovat esimerkiksi isän korkea ikä, synnytyskomplikaatiot, kannabiksen käyttö, viivästynyt motorinen kehitys ja alhainen älykkyysosamäärä”, professori Miettunen sanoo. Tutkimuksen tavoitteena on saada luotettavaa tietoa masennuksen, skitsofrenian ja muiden psykoosien riskitekijöistä, niiden spesifisyydestä, yhteisvaikutuksista ja aikatrendeistä ja tunnistaa suurimmassa sairastumisriskissä olevia henkilöitä.

Professori Jouko Miettunen.
Top