Kategoria: Ajankohtaista

Juho Vainion Säätiö myönsi lähes 1,6 miljoonaa euroa apurahoja kansanterveyden tutkimukseen. Kaikkiaan apurahoja myönnettiin 67 tutkimukselle. Suurapurahat, 100 000 euroa, saivat lääketieteen tohtori, THL:n tutkimusprofessori Veikko Salomaa ja filosofian tohtori, dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopistosta.

Tavallisten nautintoaineiden, kuten sokeroitujen virvoitusjuomien, kahvin ja alkoholin runsaaseen käyttöön liittyy useita terveydellisiä seuraamuksia. Virvoitusjuomien päivittäiseen käyttöön on raportoitu liittyvän lisääntynyttä kuolleisuutta. Sydän- ja verisuonitautien lisäksi myös syöpäkuolleisuus ja diabetekseen liittyvä kuolleisuus näyttävän lisääntyneen. Kahvin juonti suojaa jossain määrin diabetekselta, eräiltä maksasairauksilta ja Parkinsonin taudilta, mutta runsaaseen kofeiinin saantiin liittyy myös haittavaikutuksia. Alkoholi lisää maksasairauksien ja syöpätautien sekä eräiden neurologisten ja psykiatristen häiriöiden riskiä.

”Yhteyksien molekylaariset mekanismit tunnetaan huonosti. Ainakin osa näistä yhteyksistä saattaisi välittyä suoliston mikrobiomin muutosten ja mikrobiomin erittämien aineenvaihduntatuotteiden kautta. Meissä kaikissa elää triljoonia mikrobeja, valtaosa niistä paksusuolessa”, Veikko Salomaa sanoo.

THL:n koordinoimassa FINRISKI 2002 –tutkimuksessa kerättiin ulostenäytteet ja monipuoliset terveystiedot yli 7000 osallistujalta. Heidän terveyttään on seurattu yli 15 vuotta. Yhteistyössä San Diegon yliopiston tutkijoiden kanssa ulostenäytteistä on sekvensoitu mikrobien genomi eli metagenomi. Aineiston suuri koko ja pitkä seuranta tekevät siitä kansainvälisestikin ainutlaatuisen.

”Tähänastisissa analyyseissa olemme havainneet, että suoliston mikrobiomin koostumus ennustaa kokonaiskuolleisuutta ja alkoholista riippumatonta rasvamaksaa sekä aikuistyypin diabetesta. Olemme myös todenneet selvän yhteyden ruokavalion terveellisyyden ja suoliston mikrobiomikoostumuksen välillä. Juho Vainion Säätiön tuella on nyt tarkoitus analysoida, liittyvätkö sokeroitujen virvoitusjuomien, kahvin ja alkoholin käyttö suoliston mikrobiomikoostumukseen, ja miten näiden nautintoaineiden mahdolliset terveysvaikutukset välittyvät suoliston mikrobiston kautta. Oleellinen piirre tutkimuksessa on, että suoliston mikrobisto on muutettavissa.”

Harva lapsi tai nuori liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Lisäksi lasten ja nuorten ruokavalio sisältää usein liikaa sokeria ja tyydyttyneitä rasvoja sekä liian vähän kuitua, kasviksia ja hedelmiä. Epäterveellisillä elämäntavoilla voi olla kauaskantoisia seurauksia sekä aivojen että valtimoiden terveydelle.

”Tutkimme, miten lapsuuden ja nuoruuden aikainen paikoillaan olo, liikkuminen ja ruokavalion laatu näkyvät lasten ja nuorten aivoissa, kognitiivisissa toiminnoissa ja valtimoiden terveydessä. Tutkimuksessamme saadaan myös uutta tietoa valtimoterveyden yhteydestä aivojen terveydelle. Lisäksi saadaan tietoa siitä, voidaanko liikuntaa lisäämällä, paikoillaan oloa vähentämällä tai ruokavalion laatua parantamalla vaikuttaa näihin yhteyksiin. Saadaksemme tarkempaa tietoa lasten ja nuorten päivittäisten valintojen vaikutuksesta aivojen ja valtimoiden terveydelle, tutkimme, kuinka yksittäinen pitkään jatkuva istuminen yhdessä epäterveellisen aterian kanssa vaikuttaa aivojen toimintaan ja verenvirtaukseen, kognitiivisiin toimintoihin ja valtimoiden toimintaan. Lisäksi tutkimme, vaikuttaako päivän mittaan kerrytetty pieni määrä joko kohtuullisesti kuormittavaa tai raskasta liikuntaa näihin aivo- ja valtimoterveyden mittareihin”, Eero Haapala kertoo.

Tutkimuksessa hyödynnetään Itä-Suomen yliopistossa käynnissä olevaa pitkäkestoisen Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen sekä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa alkavan VERNA-tutkimuksen aineistoja. Tuloksia hyödyntämällä voidaan ymmärtää paremmin elintapojen merkitystä aivo- ja valtimoterveydelle ja suunnitella yhä tehokkaampia toimenpiteitä tukemaan aivojen ja valtimoiden terveyttä lapsuudesta alkaen.

”Viimeiset kaksi vuotta ovat muistuttaneet osaltaan myös elämäntapatekijöiden terveysvaikutuksista. Näitä koskeva tutkimus on tärkeällä sijalla Juho Vainio Säätiön tukipolitiikassa”, toteaa säätiön hallituksen puheenjohtaja, Aalto yliopiston työelämäprofessori Timo Viherkenttä.

Lisätietoja:
veikko.salomaa@thl.fi
eero.a.haapala@jyu.fi
Juho Vainion säätiö

Juho Vainion Säätiön myöntämät apurahat vuodelle 2022

Vuoden 2022 apurahojen jakautuminen aihepiireittäin ja käyttökohteittain

Hakuaika vuodelle 2022 on 1.9.-30.9.2021.

Tarkemmat tiedot hausta löytyy hakuilmoituksesta.

Juho Vainion Säätiö myönsi 1,5 miljoonaa euroa apurahoja kansanterveydelliseen tutkimukseen. Erityisenä painopisteenä olivat COVID-19 -taudin vaikutukset elintapoihin ja terveysosaamiseen sekä myös elintapojen ja ympäristötekijöiden vaikutukset taudin riskiin.

”Emme valitettavasti elä viimeisen pandemian aikaa. Vuosi 2020 muistutti jälleen kouriintuntuvasti myös kansanterveyttä koskevan tutkimuksen tärkeydestä. Vaikka päähuomio on ollut rokotekehityksessä ja osin lääkkeissä, myös laajempi kansanterveydellinen tutkimus on etenkin pitemmällä tähtäyksellä kriittisen tärkeää”, sanoo säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Viherkenttä.

Kaikkiaan jaettiin 83 apurahaa. Tukea saavista tutkimuksista suurin osa käsittelee ravinnon ja liikunnan suhdetta terveyteen sekä mielenterveyttä. Keväällä 2020 säätiö osoitti ainutkertaisen 500 000 euron pikarahoituksen nopeisiin Covid-19-tutkimuksiin.

Säätiö myönsi myös kaksi 100 000 euron suurapurahaa, toisen tohtori Elina Sillanpään ja toisen professori Miia Kivipellon työryhmälle.

”Kansansairauksia ja fyysistä aktiivisuutta säätelevät lukuisat eri geenit, elämäntapatekijät ja näiden yhteisvaikutus. Polygeeninen riskisumma kuvaa satojen tuhansien tai miljoonien geenivarianttien yhteisvaikutusta tietyssä ominaisuudessa tai taudissa. Tutkimuksessa selvitetään perimän, fyysisen aktiivisuuden ja sydän- ja verisuonitautien ja aineenvaihduntasairauksien yhteyksiä käyttäen biopankki- ja väestöaineistoja”, kuvaa liikuntatieteiden tohtori ja gerontologian dosentti Elina Sillanpää.

Professori Miia Kivipellon johtamassa tutkimushankkeessa selvitetään, miten Covid-19-pandemia ja siihen liittyvät rajoitustoimet ovat vaikuttaneet iäkkäiden elintapoihin ja terveyteen ja erityisesti aivoterveyteen. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään vaikuttaako kaksivuotinen FINGER-elintapaohjelma pitkällä aikavälillä muistisairauksien ilmaantumiseen ja kognition heikentymiseen, sekä vaikuttaako aiempi elintapaohjelma Covid-19-pandemiasta selviytymiseen.

”Oli erityisen hienoa jälleen kerran todeta, miten korkeatasoisiin tutkimuksiin rahoitusta haettiin. Toisaalta oli ikävä joutua jättämään hyviäkin hankkeita rahoittamatta käytettävissä olevan potin täytyttyä. Suomessa on erityisen hyvät mahdollisuudet tehdä pitkiäkin seurantatutkimuksia hyvien kohorttiaineistojen ja rekisterien avulla”, sanoo apurahalautakunnan puheenjohtaja Matti Rautalahti.

Joka toinen vuosi myönnettävän Juho Vainion Säätiön 20 000 euron tunnustuspalkinnon saa tällä kertaa professori Jussi Huttunen.

”Kaikille alaa tunteville on selvää, että Jussi on suomalaisen kansanterveystyön ja -tutkimuksen gigantti. Siirtyminen eläkkeelle kokopäivätyöstä muutamia vuosia sitten ei ole myöskään merkinnyt Jussin jäämistä syrjään kansanterveysalan eturintamasta”, Timo Viherkenttä toteaa.

Juho Vainion Säätiön myöntämät apurahat vuodelle 2021

Vuoden 2021 apurahojen jakautuminen aihepiireittäin ja käyttökohteittain

Hakuaika vuodelle 2021 on 1.9.-30.9.2020.

Tarkemmat tiedot hausta löytyy hakuilmoituksesta.

Neljän säätiön muodostama rahoituspooli jakoi apurahoja muun muassa infektioiden kulkuun vaikuttavien tekijöiden ja koronapotilaiden tehohoidon tutkimukseen. Poolille toimitettiin viikon aikana peräti 180 hakemusta.

Juho Vainion Säätiön, Minervasäätiön, Paulon Säätiön ja Suomen Lääketieteen Säätiön muodostama rahoituspooli jakoi 800 000 euroa koronaviruksen sekä muiden epidemioina ja pandemioina esiintyvien virusinfektioiden tutkimukseen ylimääräisessä rahoitushaussa.

50 000 ja 100 000 euron suuruisia apurahoja myönnettiin kaikkiaan kymmenelle tutkimushankkeelle. Apurahan saivat muun muassa professori Olli Vapalahti, joka tutkii koronavirusinfektion vakavuuteen ja leviämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä professori Anu Kantele, joka selvittää, voiko virusvasta-aineita sisältävä veriplasma toimia hoitona sairastuneille. Professori Olli Carpenille myönnettiin apuraha infektion kulkuun vaikuttavien tekijöiden tutkimiseen HUSin kattavan tietoaineiston ja biopankin avulla.

Ensisijaiset arviointikriteerit olivat hakemuksen tieteellinen taso ja ajankohtaisuus. Myönnetyt apurahat kohdistettiin virustutkimuksen eri osa-alueille.

”Lääketieteellinen tutkimus on tyypillisesti pitkäjänteistä. Nyt pyrimme kuitenkin kohdistamaan rahoitusta erityisesti sellaisiin hankkeisiin, joiden tuloksista voidaan mahdollisesti hyötyä jo seuraavan puolen vuoden tai vuoden aikana”, kertoo suurimman panostuksen pooliin osoittaneen Juho Vainion Säätiön puheenjohtaja Timo Viherkenttä.

Käynnistettävissä tutkimushankkeissa yliopistojen tutkimusryhmät ja sairaalat selvittävät yhdessä taudin leviämisen mekanismeja ja tehokkaan hoidon toteuttamista Suomessa. Tutkittu ja varmistettu tieto on kriittistä sille, että terveydenhuollossa ja koko yhteiskunnassa voidaan toimia viisaasti ja nopeasti muuttuvan kriisin keskellä.

”Vaikka panostuksemme on suhteellisen pieni suhteutettuna lääketieteellisen tutkimuksen tarpeisiin, voidaan nopealla ja tarkasti kohdistetulla rahoituksella edistää äärimmäisen tärkeää tutkimusta”, Viherkenttä sanoo.

Huikean suosittu apurahahaku

Koronaviruksen aiheuttama poikkeuksellinen kriisitilanne innosti säätiöt toimimaan pikavauhtia tutkimusrahoituksen lisäämiseksi. Viikon kestäneen apurahahaun aikana poolille toimitettiin peräti 180 hakemusta.

”Suomessa on paljon tutkimusryhmiä, jotka ovat tutkineet viruksia ja niiden aiheuttamia sairauksia pitkään. Nämä ryhmät pystyvät nyt siirtämään fokuksensa nopeasti ajankohtaiseen koronavirukseen ja sen aiheuttamaan virusinfektioon”, sanoo rahoituspoolin koordinaattori, Duodecimin pääsihteeri Matti Rautalahti.

Hakemuksia toimitettiin kaikista suomalaisista yliopistoista, joissa tehdään lääketieteellistä tutkimusta sekä yliopistollisista sairaaloista, keskussairaaloista ja useista keskeisistä tutkimuslaitoksista. Apurahaa haettiin muun muassa lääketieteelliseen perustutkimukseen ja kliiniseen tutkimukseen sekä lääketieteen teknologiaan ja epidemiologiaan liittyviin tutkimuksiin.

Poikkeuksellinen säätiöteko

On ainutlaatuista sekä tutkijayhteisöltä että säätiöiltä, että noin viikossa syntyi ja arvioitiin lähes 200 apurahahakemusta.

”Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellista reagointia. Terveyttä edistävinä säätiöinä tunsimme velvollisuudeksemme tarjota tukea koronakriisin ratkaisuun”, Timo Viherkenttä sanoo.

COVID-säätiöpooli myönsi apurahan seuraaviin tutkimushankkeisiin:

Päätutkija	Tutkimuksen otsikko	Myönnetty apuraha €
Vapalahti Olli	Exploring parameters associated with COVID-19 severity and monitoring spread: clinical sample and data bank	100 000
Paavilainen Ville	Identification and production of diagnostic and therapeutic COVID-19 antibodies	50 000
Tammela Päivi	Drug repurposing for SARS-CoV-2 with an open high throughput drug screening platform	100 000
Carpen Olli	COVID-19 – infektion kulkuun vaikuttavien tekijöiden ennustaminen HUSin kattavan tietoaineiston ja biopankin avulla	100 000
Kuure Satu	Cyclosporin A as a Covid-19 treatment	50 000
Ripatti Samuli	GeneRISK COVID-19 tutkimusprojektin tutkimussuunnitelma	50 000
Sourander Andre	Lasten koronavirusepidemiaan liittyvä ahdistuneisuus: kognitiivis-behavioraalisiin menetelmiin perustuvan internet-pohjaisen lyhytintervention tutkimus	50 000
Vaara Suvi	COVID-19 tehohoidossa	100 000
Kantele Anu	Convalescent plasma therapy in treatment of COVID-19 infection	100 000
Pietiäinen Vilja	Multiplexed and miniaturized immunofluorescence assay (IFA) for SARS-CoV2 immunity measurement with AI-assisted image-analysis	100 000

Lisätietoja

Matti Rautalahti, koordinaattori
050 5941 870, matti.rautalahti@duodecim.fi

Säätiöt jakavat pikavauhtia apurahoja tutkimuksiin, joilla pyritään löytämään ratkaisuja akuuttiin koronakriisin ja varautumaan vastaaviin tilanteisiin tulevaisuudessa. Hankehakemuksia toivotaan jo tällä viikolla, ja rahoituspäätökset tehdään pian.

Juho Vainion Säätiö, Minervasäätiö, Paulon Säätiö ja Suomen Lääketieteen Säätiö ovat muodostaneet rahoituspoolin kohdistaakseen tukea koronakriisin ratkaisuun. Pooliin on varattu yhteensä 800 000 euroa.

Rahoituspooli muodostettiin, sillä kotimaiset säätiöt uskovat suomalaisen tutkimuksen vaikuttavuuteen pandemioiden ja niiden seurausten nujertamisessa. Apurahoja myönnetään lääketieteellisiin ja biolääketieteellisiin tutkimuksiin, jotka kohdistuvat paitsi koronaviruksen myös muiden epidemioina ja pandemioina esiintyvien virusinfektioiden tutkimukseen.

”Suomessa on vahvaa virustutkimusosaamista ja nyt on ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, etteivät jo liikkeellä olevat ja käynnistysvalmiit hankkeet kompastu rahoituksen riittämättömyyteen. Säätiöillä on joustavina toimijoina tässä edellytykset rahoituspäätöksiin erittäin nopealla aikataululla. Oman säätiömme osoittama 500 000 euroa on historiassamme poikkeuksellinen kertapanostus yhteen kokonaisuuteen”, toteaa Juho Vainion Säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Viherkenttä.

”Paulon Säätiön tarkoituksena on muun muassa edistää ja tukea lääketieteellistä tutkimustyötä. Maailmanlaajuisen koronaviruspandemian luodessa uhkaa ihmisten terveydelle ja horjuttaessa yhteiskuntamme toimivuutta ja talousjärjestelmäämme, Paulon Säätiö haluaa edistää tieteellistä tutkimusta pandemian nujertamiseksi”, painottaa Paulon Säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Ritakallio.

”Koronatilanne on nyt akuutti, mutta on hyvä muistaa, että lääketieteellinen tutkimus on pitkäjänteistä. Epidemioita ja pandemioita nähdään tulevaisuudessakin. Sitä paremmin niistä selvitään, mitä paremmin niihin voidaan varautua”, sanoo Suomen Lääketieteen Säätiön puheenjohtaja, professori Oskari Heikinheimo.

”Minervasäätiö on tähän asti tukenut lääketieteellistä tutkimusta ylläpitämällä omaa tutkimusinstituuttia Helsingin Biomedicumissa. Säätiön varallisuus on viime vuosina kasvanut ja on syntynyt mahdollisuus laajentaa tukea lääketieteelle. Nyt perustettu säätiöiden pooli antaa oivan mahdollisuuden myös Minervasäätiölle tukea tärkeätä hanketta”, toteaa Minervasäätiön puheenjohtaja, professori Caj Haglund.

Poolista voidaan myöntää tukea esimerkiksi virustautien ehkäisyyn, diagnostiikkaan ja hoitoon tai sairauden kulkuun, myöhäisvaikutuksiin ja epidemiologiaan liittyviin tutkimuksiin. Apurahaa voi hakea myös tehohoidon ja infektioiden laukaisemien sairauksien tutkimiseen.

Rahoitettavat hankkeet on käynnistettävä heti

Pooli jakaa 30 000 euron suuruisia 12 kuukauden työskentelyapurahoja sekä 50 000, 100 000 ja 200 000 euron suuruisia hankeapurahoja. Myönnettävät apurahat ovat henkilökohtaisia työskentelyapurahoja tai ryhmille myönnettäviä hankeapurahoja. Rahoitusta myönnetään myös hankkeiden materiaali- ja laitehankintoihin.

Rahoitettavien hankkeiden on oltava käynnissä tai ne on käynnistettävä mahdollisimman pian rahoituspäätöksen jälkeen.

Ohjeet apurahan hakuun

Lyhyet, 1–2 sivun pituiset hankekuvaukset ja budjetit lähetetään 5.4. kello 16 mennessä poolin koordinaattorille sähköpostitse osoitteeseen matti.rautalahti@duodecim.fi. Myöhästyneitä tai muulla tavalla lähetettyjä hakemuksia ei käsitellä.

Hakemukset arvioi mukana olevien säätiöiden yhteinen työryhmä. Rahoituspäätökset pyritään tekemään 6.-9.4.2020.

Lisätietoja

Matti Rautalahti, koordinaattori
matti.rautalahti@duodecim.fi  

SUOMALAISTEN TERVEYS – MENESTYSTARINA VAILLA VERTAA

Jussi Huttunen

Suomalaisten terveys on itsenäisyyden vuosina parantunut uskomattomalla tavalla. Sadassa vuodessa vastasyntyneen  elinajanodote on pidentynyt 35 vuodella. Kun yli 100-vuotiaita oli 1950-luvun alussa Suomessa vain viisi, kolmekymmentä vuotta myöhemmin  heitä oli noin 50 ja tällä hetkellä yli 800. Koettu terveys ja toimintakyky ovat parantuneet rinnan elinajan pitenemisen kanssa.

Sata vuotta  voidaan jakaa kolmeen jaksoon. Ensimmäisessä vaiheessa 1920-luvun alusta 1960-luvulle voitettiin tuberkuloosi ja äitiys- ja lapsikuolleisuus. Ongelmien juurisyitä olivat niukka ja yksipuolinen ravinto, huono hygienia, ahtaat asuinolot, köyhyys ja tietämättömyys. Ratkaisuja olivat elintason kohoaminen,  koulutus, valistus  ja äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmä. Rokotukset ja antibiootit täydensivät kokonaisuutta jakson loppuvaiheessa.

Toinen vaihe kattaa jakson 1960-luvulta 1990-luvulle. Jakson alussa oltiin tilanteessa, jossa Suomen lapset olivat jo terveitä, mutta työ- ja eläkeikäiset sairastivat paljon ja kuolivat aikaisin. Sydän- ja verisuonitaudit, keuhkosyöpä, keuhkolaajentuma ja tapaturmat kylvivät sairautta ja kuolemaa.  

Panostus elintapoihin ja elinympäristöön toi nopeasti tuloksia. Ravitsemus muuttui terveellisemmäksi ja miesten tupakointi väheni.  Sepelvaltimotauti ja aivoverenkierron häiriöt, keuhkoahtautumatauti ja keuhkosyöpä vähenivät etenkin työikäisessä väestössä. Liikennekuolemien määrä laski olympiavuoden yli tuhannesta nykyiseen runsaaseen kahteen sataan. Samanlainen kehitys tapahtui työtapaturmissa.

Kolmas jakso – viimeiset kolmekymmentä vuotta – on ollut huipputeknologian aikaa.  Lääkkeet, kirurgia, anestesiologia, teho- ja ensihoito, elinsiirrot ja kuvantaminen pidentävät elämää, parantavat sairauksia ja lieventävät oireita.

Suomi on pysynyt hyvin mukana hoitavan lääketieteen kehityksessä.  Olemme ottaneet nopeasti käyttöön uudet menetelmät ja soveltaneet niitä järkevästi ja taloudellisesti. Lääketieteen innovaatioiden ansiosta elinajanodote on edelleen pidentynyt, vaikka elintavoissa ei 2000-luvulla enää ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Erityisesti ikäihmiset ovat hyötyneet huippulääketieteestä.

Mitkä ovat olleet 100 vuoden tehokkaimmat terveystoimet?  Kärkeen nostan äitiys- ja lastenneuvolat, tuberkuloosin torjuntatyön, kattavan rokotehuollon, kansalliset sepelvaltimotaudin ja itsemurhien ehkäisyohjelmat ja onnistuneen tupakka- ja liikennepolitiikan. Listalle kuului pitkään myös panostus perusterveydenhuoltoon, mutta aikanaan hyvin toiminut järjestelmä on muuttumassa häpeäpilkuksi.

Entä tulevaisuus? Ongelmia riittää: väestön lihominen seurauksineen, väestöryhmittäiset terveyserot ja uuden teknologian kalleus.  Sata vuotta suomalaista terveyttä on opettanut monta asiaa, mutta yhden ylitse muiden. Tehokkain tapa tuottaa terveyttä on panostaminen sairauksien ehkäisyyn. Avaimia ovat tieteellinen tutkimus  ja sen tulosten soveltaminen käytäntöön.