Timo Viherkentän puhe apurahanjakotilaisuudessa 20.1.2020

Hyvät apurahojen saajat, arvoisat kutsuvieraat, Ladies and gentlemen!

A warm welcome to Juho Vainio Foundation’s annual celebration of new research grants. This event will be mostly in Finnish but i​n these brief opening remarks, I will say a few words in Englis​h as well​.

Our foundation is the biggest Finnish foundation dedicated to financing research and activities that promote public health and healthy lifestyles. The main way to carry out this is awarding research grants. This is done once a year and it is of course the basic reason for us being here today. Our foundation has been increasing the overall amount of grants over the years and I am pleased to tell that for 2020 we are providing 1.5 million euros to ​74 individuals and research teams.​ ​About half of these are for doctoral thesis work but there are many grants for post-doctoral work and different projects, too. Out of these decisions, two are large grants of 100 000 euros.

​A​ll of you here who are recipients of grants can of course be glad for the money – but also ​proud. According to our grant committee which has thoroughly scrutinized the applications, both the number and the quality of applications ​was especially high this year. And as our committee is composed of academically top class experts, there is no reason to doubt this characterisation. So you who have made it through the competition of more than 440 applications can certainly congratulate yourselves.

​The real estate developer Juho Vainio established our foundation which carries his name soon 60 years ago. Juho Vainio was a successful businessman but he also had public health close to his heart. We in the foundation are proud to be able to promote research on this area in a meaningful way. The financing of our grants is still for the most part based on rental income from the very same four houses in the centre of Helsinki that Juho Vainio left behind. 

Yksi leimaa antava piirre säätiömme apurahapolitiikassa on myöntöjen kohdistuminen eri tieteenaloille, joita yhdistää säätiön tarkoitus: kansanterveyden ja terveiden elintapojen edistäminen. Keskeiset tuettavat tieteenalat ovat lääketiede, ravitsemustiede ja liikuntatiede. Näille aloille ei ole virallisia tai epävirallisia kiintiöitä apurahojen jakautumisessa vaan jakauma on seurausta hakemuskohtaisesta arvioinnista. Tämän mukaisesti jakauma myös vaihtelee jonkin verran vuosittain.

​Olemme kuitenkin viime vuosina valinneet yhden erityisen painopistealueen, johon olemme halunneet kohdistaa tavanomaista enemmän rahoitusta. Olemme antaneet erityistä painoarvoa niille tutkimuksille tai hankkeille, joissa käsitellään lasten terveyskäyttäytymisen ja terveyden vaikutusta myöhemmin elämässä.Saimmekin nytkin tältä alueella runsaasti hyviä hakemuksia ja näihin myös osoitettiin merkittävästi rahoitusta. Suunnitelmissa on jatkaa tällaista painopisteajattelua myös tulevaisuudessa. Tuleva painopiste on harkinnassa ja julkistetaan aikanaan hakuilmoituksessa.

There has of course been huge progress in many areas of public health both globally and also in Finland. This is absolutely one of the most important developments in the history of mankind. However, as in many areas, there are sometimes steps back in the development of public health too. It is getting quite clear that today’s ways of life tend to involve some elements which have adverse effects on some aspects of health.

During the latter half of the decade that just ended, there have been perhaps surprising findings of decrease in life expectancy in a number of countries, especially in the United States but also in the United Kingdom, France and the Netherlands. There is no single reason for this development. As we know, one big factor in many countries is increasing overweight and obesity. According to the OECD, more than half of the population is overweight in almost all OECD countries and a quarter of adults are obese. Country differences are huge: while a quarter of Japanese were overweight in 2017, the figure exceeded 70 per cent in the United States. The organisation estimates that between 2020 and 2050 overweight-related illnesses will reduce life expectancy by .9 to as much as 4.2 years, depending on the country.

Rankings of life expectancy are among the few international comparisons where Finland is not at the top. We in Juho Vainio Foundation believe we did the right thing a year ago by giving a special prize to Professor Pertti Mustajoki who for decades has been a strong voice in the fight against obesity.

However, in most countries developments are still mainly positive. Surprisingly strong figures come from Russia where life expectancy has increased at an almost unbelievable pace of five years during a ten-year period – at the same time when, according to the WHO, alcohol consumption has been reduced by half.

Itse työskentelen eläkerahastosektorilla. Siellä hätkähdettiin vuosi sitten havainnoista, joiden mukaan uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä oli noussut Suomessa suorastaan rajusti. Vaikka samanlaista nousua ei ole enää nähty, myöskään ei ole nähty paluuta aiemmille tasoille. Kun yleisissä terveystiedoissa ei ole nähty vastaavaa heikkenemistä, työkyvyttömyyseläkehakemusten määrän kasvun syyt ovat jääneet osin epäselviksi. Viime vuonna nähtiin uutena ilmiönä myös sittemmin kuopatun aktiivimallin aiheuttaneen työkyvyttömyyseläkehakemuksia. Tältä osin kyse ei ainakaan pääsääntöisesti liene ollut terveyteen liittyvistä muutoksista vaan ehkä siitä, että ainakin osa kyseisistä henkilöistä siirtyi sellaisen sosiaaliturvan piiriin, johon he kuuluvatkin. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrän ja syiden kehitystä on kuitenkin seurattava tarkoin niin käytännön ennaltaehkäisyn kuin politiikkatoimienkin suuntaamiseksi. Etenkin nuoremmissa ikäluokissa huomattavan suuressa osassa tapauksia työkyvyttömyyden syynä ovat mielenterveyden häiriöt.

Vuosi sitten tässä tilaisuudessa kannustin läsnä olleita pohtimaan entistä aktiivisemmin keinoja, joilla tieteen tuloksia saatettaisiin entistä tehokkaammin laajempaan tietoon. Mielestäni tällä on aivan erityinen merkitys, kun on kyse kansanterveyttä edistävästä tutkimuksesta. Korostuneesti tämä koskee sellaista monien täälläkin olevien tutkimusta, joka liittyy suoraan ihmisten elintapoihin. Vaikkapa ravitsemustieteellisen ja liikuntatieteellisen tutkimuksen löydöksillä on usein annettavaa meille kaikille arkielämässä. Ehkä aivan erityisesti ravitsemuksessa näyttää siltä, että aivan muualta kuin tieteellisestä tiedosta kumpuavia väitteitä ja uskomuksia riittää.

Kiitän apurahaprosessiin osallistuneita säätiön hallituksen ja apurahalautakunnan jäseniä sekä säätiön toimihenkilöitä. Minulla on ilo osoittaa erityiset kiitokset professori Jussi Huttuselle, joka on jäämässä pois pitkäaikaisista keskeisistä tehtävistä säätiössämme. Jussi on vuodesta 2000 toiminut säätiössä ensin hallituksen jäsenenä ja sitten puheenjohtajana ja hallituskautensa jälkeen jatkanut vielä viiden vuoden ajan apurahalautakunnan johdossa. On vakava understatement, jos todetaan, ettei säätiöllä olisi sen nykyistä asemaa terveystutkimuksen kentässä ilman Jussi Huttusen panosta.

Juho Vainion säätiön suurapurahoilla tutkitaan dementiariskiä, masennusta ja psykoottisia häiriöitä

Juho Vainion säätiö on myöntänyt yli 1,5 miljoonaa euroa apurahoja kansanterveyttä ja terveitä elämäntapoja edistäviin tutkimuksiin ja muuhun terveyttä edistävään toimintaan vuodelle 2020.

Apurahoista kaksi on suurapurahoja, molemmat suuruudeltaan 100 000 euroa.

Suurapurahan saivat dosentti Suvi Rovio ja työryhmä Turun yliopistosta tutkimusaiheeseen Primordiaaliset ja ylisukupolviset kognitiivista toimintaa määrittävät tekijät LASERI-tutkimuksessa sekä professori Jouko Miettunen Oulun yliopistostaaiheeseen Masennuksen ja psykoosien riskitekijät Pohjois-Suomen vuoden 1966 ja 1986 syntymäkohorteissa.

Seuraavan kahden vuosikymmenen aikana pelkästään kliinisesti todettavan dementian yleisyys kaksinkertaistuu, ja lievemmät kognitiiviset häiriöt lisääntyvät jopa enemmän. Ne ovat jo nyt kansanterveydellinen ongelma.

Kansallinen Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät- eli LASERI-tutkimus käynnistyi vuonna 1980. Siitä kerätyn aineiston viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että aiemmin vanhuudessa tai keski-iässä havaitut riskitekijät saattavat olla osallisena kognitiivisiin toimintoihin jo lapsuudesta alkaen eli paljon aiemmin luultua aiemmin.

”Juho Vainion Säätiön rahoittama PRIMACOG-tutkimus selvittää nyt entistä tarkemmin, missä vaiheessa elinkaarta eri riski- ja suojatekijät alkavat vaikuttaa aikuisuuden kognitiivisen toiminnan tasoon ja sen muutoksiin”, dosentti Rovio kertoo. 

Dosentti Suvi Rovio.

Tutkimusaineisto kattaa 7000 tutkittavaa. Eri riski- ja suojatekijöiden yhteyksiä kognitiiviseen toimintaan voidaan tutkia myös ylisukupolvisesta näkökulmasta hyödyntämällä tutkittavien vanhemmilta ja lapsilta kerättyjä tietoja.

Masennus ja psykoottiset häiriöt ovat yleisiä ja vakavia mielenterveyshäiriöitä, jotka vaikuttavat suureen osaan väestöä.

Jouko Miettusen tutkimuksessa selvitetään, kuinka riskitekijät eroavat masennus- ja psykoottisten häiriöiden välillä ja kuinka riskitekijät (kuten päihteet ja muut elintavat) liittyvät toisiinsa.

”Masennuksen riskitekijöitä ovat esimerkiksi naissukupuoli, sukurasitus, yksinäisyys, työttömyys, päihteiden käyttö, elämäntapahtumat ja persoonallisuuden piirteet. Skitsofrenian riskitekijöitä ovat esimerkiksi isän korkea ikä, synnytyskomplikaatiot, kannabiksen käyttö, viivästynyt motorinen kehitys ja alhainen älykkyysosamäärä”, professori Miettunen sanoo. Tutkimuksen tavoitteena on saada luotettavaa tietoa masennuksen, skitsofrenian ja muiden psykoosien riskitekijöistä, niiden spesifisyydestä, yhteisvaikutuksista ja aikatrendeistä ja tunnistaa suurimmassa sairastumisriskissä olevia henkilöitä.

Professori Jouko Miettunen.

Lääketieteellinen tutkimus yhä enemmän säätiörahoituksen varassa

Selvitys: lääketieteellinen tutkimus yhä enemmän säätiörahoituksen varassa

Lääketieteelliseen tutkimukseen myönnetyn valtion tutkimusrahoituksen (VTR) ja kotimaisten yritysten rahoituksen laskua on viime vuosina onnistuttu kompensoimaan säätiörahoituksella. Ratkaisu ei kuitenkaan ole kestävä. Eniten tilanteesta kärsii kliininen tutkimus.

Ulkopuolisen rahoituksen merkitys suomalaiselle lääketieteelliselle tutkimukselle on merkittävä: valtion budjettivaroin katetaan alle puolet yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimusmenoista.

Lääketieteelliseen tutkimukseen suunnattu valtion tutkimusrahoitus (VTR) on pienentynyt 50 prosenttia vuosina 2010–2017. Samaan aikaan myös kotimaisten yritysten lääketieteelliseen tutkimukseen myöntämä rahoitus on vähentynyt merkittävästi, kertoo yhdentoista suomalaisen lääketiedettä rahoittavan säätiön tuore selvitys. Selvityksen toteutti Aula Research.

Säätiöiden kasvava panostus lääketieteelliseen tutkimukseen on viime vuosina osin paikannut valtion tutkimusrahoituksen (VTR) ja kotimaisten yritysten rahoituksen laskua. Säätiörahoitus ei kuitenkaan enää pitkään riitä paikkaamaan vajetta. Sillä ei myöskään välttämättä voida paikata tutkimuskenttään syntyviä aukkoja. Säätiöiden säännöt kun määrittelevät usein tarkasti esimerkiksi sen, millaista tutkimusta mikäkin säätiö rahoittaa.

Kliininen tutkimus vähentynyt merkittävästi

Säätiöiden tilaaman selvityksen tavoitteena oli tutkia, miten lääketieteellinen tutkimus on Suomessa rahoitettu ja millaisia muutoksia tutkimusrahoituksessa on 2010-luvulla tapahtunut.

Kliiniseen tutkimukseen suunnattu rahoitus kutistui vuosina 2010–2017 merkittävästi: kliinisten alojen tutkimusmenot laskivat seitsemässä vuodessa 31 prosenttia. Syynä on erityisesti valtion tutkimusrahoituksen (VTR) voimakas supistuminen.

Yhä harvempi nuori lääkäri kiinnostuu kliinisen tutkimuksen tekemisestä, kun kilpailu rahoituksesta kovenee. Huippututkijoiden aivovuoto kiihtyy, sillä paremmat tutkimusresurssit houkuttelevat lahjakkaita tutkijoita ulkomaille. Lisäksi tutkimuksen monimuotoisuus pienenee ja koko tutkimusjärjestelmän haavoittuvuus lisääntyy.

Kliinisen tutkimuksen vähentyessä vaarana on, että uusimpien tutkimustulosten ja hoitomuotojen käyttöönotto hidastuu.

Selvitys suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen rahoituksesta

Suomalaisten lääketieteen säätiöiden yhteistyössä tilaaman selvityksen toteutti vaikuttajatutkimuksiin erikoistunut Aula Research Oy keväällä 2019. Tavoitteena oli luoda yleinen kuva suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen rahoituksen kehittymisestä 2010-luvulla.

Selvitys toteutettiin kokoamalla julkisista tietolähteistä lääketieteellisen tutkimuksen toimintaympäristöä ja rahoitusta koskevaa tietoa vuosilta 2010–2017.

Lue lisää selvityksen tuloksista.

Elämäntyöstään palkittu Pertti Mustajoki: ”950 000 suomalaista yrittää laihduttaa”

Juho Vainion säätiö palkitsi perinteisessä tammikuisessa apurahojen jakotilaisuudessaan elämäntyöpalkinnolla professori Pertti Mustajoen, joka on väsymättä halunnut jakaa suomalaisille oikeaa tietoa painonhallinnasta.

Professori Pertti Mustajoki palkittiin elämäntyöstään.

”Melkein miljoona suomalaista yrittää vuosittain laihduttaa. Onnistumista ei tule, ellei henkilöllä ole kykyä eikä osaamista muuttaa elintapojaan”, Mustajoki totesi.

”Nykyisin ihmiset tarvitsevat tietoa ylipainosta ja lihavuuden omahoidosta enemmän kuin koskaan. Viimeiset tilastot osoittavat, että 30-vuotiaista miehistä normaalipainoisia on enää vain 28 prosenttia ja naisista 36 prosenttia. Kaikenlaista humpuukia vuosien mittaan on laihdutusbisneksessä nähty: milloin väitetään, että nukkuminen laihduttaa ja milloin markkinoidaan laihdutussaippuaa.”

Mustajoen näkemyksen mukaan pysyvässä painonhallinnassa auttaisivat lopulta vain valtiovallan keinot eli lihottavien elintarvikkeiden ankarampi verotus.

Hallituksen jäsen Matti Rautalahti haastatteli Pertti Mustajokea.

Merkittävät suurapurahat Mauri Marttuselle ja Ossi Rahkoselle

Juho Vainion säätiö myönsi 1,5 miljoonaa euroa kansanterveyttä ja terveitä elämäntapoja edistäviin tutkimuksiin ja muuhun terveyttä edistävään toimintaan.

Dosentti Pia Mäkelä työryhmineen tutkii päihderiippuvuutta. Hän sai 30 000 euron apurahan.

Liikuntatieteiden maisteri Irinja Lounassalo kertoi väitöstutkimuksestaan

Professori Mauri Marttunen ja työryhmä saivat suurapurahan 100 000 euroa tutkimusaiheeseen Alkoholinkäytön, tupakoinnin ja mielenterveyden väliset yhteydet nuoruudesta keski-ikään Suomessa ja Ruotsissa.

Mauri Marttunen on yksi maailman johtavia terveydellisen eriarvoisuuden tutkijoita.

”Suurin osa aikuisiän mielenterveyshäiriöistä alkaa nuoruusiässä. Sosiaaliset suhteet, kuten perhe ja ystävyys, voivat toimia päihteiden ja mielenterveyden välistä yhteyttä selittävinä mekanismeina.”

Tutkimus selvittää mm. löytyykö elämänkaaressa herkkyyskausia, jotka olisivat erityisen altistavia alkoholinkäytölle.

Tohtori Ossi Rahkosen ja työryhmän aihe käsittelee ikääntyneiden elintapojen muutosta 2000-2017 ennen eläkkeelle siirtymistä, eläkkeelle siirryttäessä ja eläkkeellä oltaessa.

Tutkittavina ovat Helsingin kaupungin työntekijät. Tutkimus valottaa mm. mitä ikääntyminen tarkoittaa työssä jaksamiselle ja toimintakyvylle? Mitä tapahtuu alkoholinkäytölle, ravintotottumuksille ja aktiiviselle elämäntavalle?

”Ikääntyvien työntekijöiden elintavoissa on runsaasti kohentamisen varaa”, Rahkonen totesi.

Tohtori Ossi Rahkonen ja professori Mauri Marttunen työryhmineen saivat suurapurahat.

Apurahahakemuksia tuli kaikkiaan 409 kappaletta, ja apuraha myönnettiin 82 hankkeelle.

 

Juho Vainion säätiöltä 1,5 miljoonaa kansanterveyttä edistäviin tutkimuksiin

Juho Vainion säätiö on myöntänyt 1,5 miljoonaa euroa apurahoja kansanterveyttä ja terveitä elämäntapoja edistäviin tutkimuksiin ja muuhun terveyttä edistävään toimintaan vuodelle 2019.
Apurahoista kaksi on suurapurahoja, molemmat suuruudeltaan 100 000 euroa.

Suurapurahan saivat professori Mauri Marttunen ja työryhmä tutkimusaiheeseen Alkoholinkäytön, tupakoinnin ja mielenterveyden väliset yhteydet nuoruudesta keski-ikään Suomessa ja Ruotsissa sekä tohtori Ossi Rahkonen ja työryhmä aiheeseen Ikääntyneiden elintapojen muutos 2000-2017 ennen eläkkeelle siirtymistä, eläkkeelle siirryttäessä ja eläkkeellä oltaessa.

”Mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat ovat merkittävä kansanterveydellinen haaste. Alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat yleisimpiä henkilöillä, joilla on mielenterveyden häiriöitä tai oireita. Monimutkaiset pitkittäiset yhteydet mielenterveysongelmien ja päihteidenkäytön välillä ovat kuitenkin epäselviä”, Marttunen totesi puheessaan.
Tutkimuksen aineisto koostuu kahdesta suomalaisesta ja kahdesta ruotsalaisesta pitkittäistutkimusaineistosta, jotka ovat seuranneet osallistujia kyselylomakkein nuoruudesta aikuisuuteen.

Rahkosen tutkimuksen yhtenä hypoteesina on, että aiempi elämä ja silloin omaksutut elintavat, työolot ja aiempi terveydentila ovat vahvasti yhteydessä myöhempiin elintapoihin. Hankkeen tarkoituksena on mennä keskiarvoja syvemmälle ja selvittää, millaisia elintapapolkuja ikääntyvällä väestöllä on.
”Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää terveyden edistämisessä sekä työterveydessä että eläkeikäisten keskuudessa. Hanke on hyödyllinen tuettaessa ikääntyneiden työntekijöiden jaksamista ja suunniteltaessa terveyden edistämistoimia.”
”Ikääntyvien työntekijöiden elintavoissa on runsaasti kohentamisen varaa”, Rahkonen toteaa.
Hänen mielestään terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa elintapoihin ovat hyvät, mutta tarvitaan myös ero sektorirajat ylittävää terveyden edistämistyötä.

Säätiön tunnustuspalkinnon elämäntyöstään sai professori Pertti Mustajoki merkittävästä työstä kansanterveyden hyväksi, rohkeasta esiintymisestä julkisuudessa hankalienkin teemojen osalta ja monimutkaisten asioiden selkeästä ja kansantajuisesta esittämisestä.

”Aloittaessani lääketieteen opintoni vuonna 1960 ylipaino ei vielä ollut kansantauti. 20 vuotta myöhemmin erikoistuessani hormoni- ja aineenvaihduntasairauksiin, olivat meneillään lihavuusepidemian alkutahdit”, Mustajoki kertoo.

Mustajoki tajusi, ettei lihavuuden hoito ollut kovin tehokasta, eikä se tavoittanut kuin murto-osan ylipainoisista. Hän ryhtyi kirjoittamaan suurelle yleisölle ylipainosta ja lihavuuden omahoidosta.
”Nykyisin ihmiset tarvitsevat tätä tietoa enemmän kuin koskaan. Viimeiset tilastot osoittavat, että 30-vuotiaista ja sitä vanhemmista suomalaisista miehistä normaalipainoisia on enää vain 28 % ja naisista 36 %.”

Apurahahakemuksia tuli kaikkiaan 409 kappaletta. Apuraha myönnettiin 82 hankkeelle.
Juho Vainion säätiö tukee tieteellisiä hankkeita, jotka lisäävät ihmisten omia mahdollisuuksia edistää terveyttään ja ehkäistä sairauksia koko elinkaaren ajan.

Lisätietoa Juho Vainion säätiön kotisivuilta juhovainionsaatio.fi.
Suurapurahojen ja tunnustuspalkinnon saajien yhteystiedot: mauri.marttunen@thl.fi, ossi.rahkonen@helsinki.fi ja pertti.mustajoki@fimnet.fi.

Säätiön hallituksen puheenjohtajan Timo Viherkentän puhe apurahojen jakojuhlassa 21.1.2019

Hyvät apurahojen saajat, arvoisat kutsuvieraat, Ladies and gentlemen!

A warm welcome to Juho Vainio Foundation’s annual celebration of new research grants. This event will be mostly in Finnish but i​n these opening remarks, I will say a few words in Englis​h as well​.

Our foundation is the biggest Finnish foundation focuss​​ing on financing research and activities that promote public health and healthy lifestyles. The main way to carry out this is dealing out research grants. This happens once a year and it is of course the original reason for us being here today. We have been increasing the overall amount of grants over the years and I am pleased to tell that for 2019 we are providing 1.5 million euros to ​82​ individuals and research teams.​ ​About half of these are for doctoral thesis work but there are many grants for post-doctoral work and different projects, too.

​A​ll of you here with positive decisions can ​of course ​be glad for the money​. But you can also be proud for being successful in the competition for grants. The quality ​o​f applications ​- overall more than 400 – ​has once again been high, and each application has been thoroughly scrutinized by our academically first class grant committee chaired by professor Jussi Huttunen.

​Our funds are based on the generous bequeath by Juho Vainio in 1960s. Juho Vainio was a successful real estate businessman with public health close to his heart, I have come across many times people thinking that our benefactor was the late Finnish songwriter with almost the same name, Juha Watt Vainio. Because of this misunderstanding, these people have been somewhat surprised because the songwriter was known more for his music than for being a devoted prophet of healthy lifestyle.

Yksi leimaa antava piirre säätiömme apurahapolitiikassa on myöntöjen kohdistuminen eri tieteenaloille, joita yhdistää säätiön tarkoitus: kansanterveyden ja terveiden elintapojen edistäminen. Keskeiset tuettavat tieteenalat ovat lääketiede, ravitsemustiede ja liikuntatiede. Meillä ei ole näille aloille virallisia tai epävirallisia kiintiöitä apurahojen jakautumisessa vaan jakauma näiden alojen kesken on seurausta hakemuskohtaisesta arvioinnista. ​Olemme kuitenkin viime vuosina valinneet ja julkistaneet pariksi-kolmeksi vuodeksi kerrallaan erityisen painopisteen, johon haluamme kohdistaa tavanomaista enemmän rahoitusta. Tällä kertaa – kuten viime vuonnakin – on annettu erityistä painoarvoa niille tutkimuksille tai hankkeille, joissa käsitellään lasten terveyskäyttäytymisen ja terveyden vaikutusta myöhemmin elämässä.​ Saimmekin tältä alueella runsaasti hyviä hakemuksia, joihin on nyt myös myönnetty varsin merkittävästi rahoitusta. Kaikista tämänvuotisista apurahoista kaksi on suurapurahoja, joihin palataan heti näiden avaussanojen jälkeen.

Historically, there has of course been huge progress in many areas of public health both globally and also in Finland. In recent weeks, ​this has been discussed also with reference to late Hans Rosling’s book Factfulness ​w​hich has reminded us that in contrast with the daily news flow, the world has become hugely better in many ways.

However, it is often the case that positive development is not a straight line and sometimes there are steps back, too. In the last couple of years, we have been witnessing a turn downwards in life expectancy in some countries, notably the United States. In Finland, too, life expectancy surprisingly slight​l​y dropped two years ago. However, the newest figures were positive again.

Itse työskentelen eläkerahastosektorilla. Siellä viime vuoden alustavat tilastot paljastivat oudon seikan. Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä nousi edellisestä vuodesta peräti 10 prosentilla. Tämän nousun syyt ovat vielä paljolti epäselvät. Muissa suomalaisten terveystilaa koskevissa luvuissa ei kuitenkaan liene nähty vastaavaa heikkenemistä. Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kasvuun on kuitenkin suhtauduttava vakavasti. Etenkin nuoremmissa ikäluokissa huomattavan suuressa osassa tapauksia työkyvyttömyyden syynä on mielenterveyden häiriöt.

Kun täällä on koolla erinomainen joukko tutkijoita, jotka pystytte löytämään uutta tietoa huipputärkeistä asioista, kannustaisin lopuksi pohtimaan yhtä asiaa. Tieteellisen työn tulosten saattaminen laajempaan tietoon on tietysti ylipäänsä tärkeä ja osin vaikeakin ikuisuuskysymys. Mutta kun on kyse kansanterveyttä edistävästä tutkimuksesta, asialla on aivan erityinen merkitys. Ja aivan erityisen korostuneesti tämä koskee sellaista monien täälläkin olevien tutkimusta, joka liittyy suoraan ihmisten elintapoihin. On erinomaisen tarpeellista, että niin tutkijat itse kuin tutkimusta lähellä olevat instituutiot – mukaan lukien tietysti oma säätiömme – pyrkivät löytämään keinoja, joilla tutkimustulokset saadaan laajaan tietoon. Sekä aktiivisuuden lisääminen että uudet ideat ovat tässä tarpeen.

​In this afternoon’s program we have a number of short presentations on important topics. For each of us, some presentations may be closer to our area of expertise while others are somewhat more remote. However, I am confident that both categories will be very interesting. This event is also intended to be a platform for meeting old and new colleagues. So welcome once again and have a fruitful and nice afternoon!

Top