Kategoria: Ajankohtaista

Juho Vainion säätiö on myöntänyt 1,5 miljoonaa euroa apurahoja kansanterveyttä ja terveitä elämäntapoja edistäviin tutkimuksiin ja muuhun terveyttä edistävään toimintaan vuodelle 2018. Apurahoista kaksi on suurapurahoja, molemmat suuruudeltaan 100 000 euroa.

Suurapurahan saivat professori Erika Isolauri ja työryhmä tutkimusaiheeseen Mikrobiston tasapainon häiriön syyt ja seuraukset: translationaalinen seurantatutkimus raskauden, synnytyksen ja imeväisajan altisteiden merkityksestä lapsen myöhemmälle terveydelle sekä professori Katja Pahkala ja tutkimusryhmä aiheeseen Kardiometabolisten sairauksien varhainen kehitys ja ehkäisy – pitkittäinen vauvaiässä alkanut STRIP-tutkimus.

”Varhaislapsuudessa ympäristön altisteet vaikuttavat tarttumattomien sairauksien kehittymisen riskiin jopa pysyvästi. Merkittävin niistä on mikrobisto. Mikrobiston ydin muodostuu jo raskauden aikana. Se jatkuu syntymän ja imetyksen jaksoissa, joten äidin terveydentilalla on ratkaiseva vaikutus”, Isolauri totesi juhlaesitelmässään.

Mikrobiston muodostumisen prosessin ja sen häiriön taustatekijät lapsen myöhempään terveyteen selvitetään yli kymmenen vuotta kestävässä pitkäaikaistutkinnassa. Sen perusteella voidaan kehittää varhaisia diagnostisia menetelmiä ja ennaltaehkäiseviä yksilöllisiä ravitsemushoitoja merkittäviin ja yleistyviin kansanterveysongelmiin, kuten allergioihin, diabetekseen, tulehduksellisiin suolistosairauksiin ja lihavuuteen.

”Mikrobiston epätasapaino, eli dysbioosi kasvattaa tulehdusvastetta ja tuhoaa suoliston läpäisyestettä. Siten paikallisesta tulehduksesta laajenee lihavuuteen tai muuhun systeemiseen sairauteen kytkeytyvä krooninen tulehdus”, Isolauri kuvasi.

Katja Pahkalan sepelvaltimotaudin riskitekijöiden interventioprojekti eli STRIP, on maailmassa ainutlaatuinen tutkimus, joka tähtää sydänterveyden edistämiseen jo lapsuudesta lähtien. Vuonna 1990 käynnistetyn pitkittäistutkimuksen tavoitteena on vaikuttaa sepelvaltimotaudin riskitekijöihin ravinto- ja elintapaneuvonnalla. Vauvaiässä alkanut neuvontavaihe jatkui 20 vuoden ikään asti. Sen jälkeinen seurantatutkimus jatkaa ainutlaatuisen aineiston keräystä. Se tuottaa uutta tietoa sydän- ja verisuonitautien ehkäisystä ja varhaiskehityksestä.

Apurahoja jaettiin kaikkiaan 79 kappaletta. Erityistä painoarvoa säätiö antoi niille tutkimuksille tai hankkeille, joissa käsitellään lasten terveyskäyttäytymisen ja terveyden vaikutusta myöhemmin elämässä.

Puolet jaetuista apurahoista kohdistui väitöskirjatyöhön, mutta tukea myönnettiin myös post doc -tutkimukseen ja muihin hankkeisiin.

Kuluvana vuonna säätiö on laajentamassa tieteellisen toiminnan tukemista ja järjestää yhdessä Duodecimin kanssa kesäkuussa Sannäsissa huomattavan kansainvälisen seminaarin teemalla Advancing behaviour change intervention research to promote public health.

”Olemme vakuuttuneita, että vaikka tieteen ja tutkimuksen ydin on tutkijoiden pitkäjänteinen arkinen työ, tieteellisen tiedon kehittymisessä sekä jakamisessa myös tutkijoiden kohtaamisilla on olennainen rooli”, säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Viherkenttä totesi avauspuheessaan.’

Juho Vainion Säätiö tukee tieteellisiä hankkeita, jotka lisäävät ihmisten omia mahdollisuuksia edistää terveyttään ja ehkäistä sairauksia koko elinkaaren ajan.

Lisätietoja Juho Vainion Säätiön kotisivuilta www.juhovainionsaatio.fi , säätiön hallituksen puheenjohtajalta oikeustieteen tohtori Timo Viherkentältä p. 09 2515 7010 ja säätiön apurahalautakunnan puheenjohtajalta professori Jussi Huttuselta p. 050 505 2776 sekä toimitusjohtaja Mikko Mikkolalta p. 040 7591 590.

Suurapurahan saajien yhteystiedot: eriiso@utu.fi ja katja.pahkala@utu.fi.

Artikkelin kuvat © Jukka Rapo.

Juho Vainion Säätiö sr.

Timo Viherkenttä:

Vuoden 2018 apurahojen jakotilaisuus  – tilaisuuden avaus

Hyvät apurahojen saajat, arvoisat kutsuvieraat, Ladies and gentlemen!

A warm welcome to Juho Vainio Foundation’s annual celebration of new scholarships. In these opening remarks, I will say a few words in English and some in Finnish.

In 2025, there will be 7 countries on earth where the share of people aged 60 or more exceeds 30 per cent. Finland is going to be one of them. Inasmuch as the number of 60 year old citizens is high because of high life expectancy, it is good news. Instead, if the large share or 60 + people is a result of declining age cohorts, it is perhaps not something to strive at.  Unfortunately, the reason for Finland being in this group is the latter one of diminishing cohorts.

Over the last decades, life expectancy has gone up remarkably in most countries. The promotion of public health and healthy lifestyles – which is the very purpose of our foundation – has played an important role in this development. Healthier nutrition, regular exercise and abandoning smoking are among the key elements here. Topics such as these are also very important for us when we decide on what research projects are to be supported with our grants.

Although longevity has been going up around the world, we have been witnessing some disturbing developments lately. Particularly in the United States, the most recent statistics exhibit an upward turn in mortality, much because of reasons having to do with lifestyles. Although in a much smaller scale, we have seen similar signs in some other countries as well, including the UK and even Finland. This is certainly a development deserving close attention.

While life expectancy is a key figure when developments in health are measured, differences and developments of public health shall not be reduced to just this figure. Among other people, the Nobel laureate in economics, Professor Angus Deaton has repeatedly reminded us that it is also important to pay attention to the quality of life while we are alive – and not just to the length of our lives.

Health is of course not the only element in the quality of life. In a recent twitter poll, half of the respondents answered that they would not like to have three extra years of life if the price would be that they would from now on only have a 3g internet connection. However, I can assure you that our foundation is not planning a strategic shift from promoting health to building faster internet connections.

Juho Vainion Säätiö jakaa tänä vuonna 1,5 miljoonaa euroa kansanterveyttä edistävään tutkimustyöhön. Olemme kasvattaneet vuosittain jaettavaa määrää viime vuosina tuntuvasti ja olemmekin Suomen suurin nimenomaan kansanterveyden edistämiseen keskittyvä säätiö. Kaiken tämän on luonnollisesti mahdollistanut säätiön perustaja Juho Vainio, joka 1960-luvulla lahjoitti merkittävän, lähinnä rakennushankkeilla karttuneen varallisuutensa pääosan perustamalleen säätiölle. Sittemmin säätiön varallisuus on karttunut niin Juho Vainion perustamalleen säätiölle luovuttamien kiinteistöjen tuoton kuin arvopaperisijoitusten ansiosta.

Säätiön myöntämä taloudellinen tuki kohdistuu kansanterveyttä edistävään tutkimukseen eri tieteenaloille. Keskeisiä ovat liikuntatiede, ravitsemustiede ja lääketiede. Tarkemmin määriteltyinä tuen kohteena olevia tutkimusalueita ovat erityisesti terveysliikunta, terveyttä edistävä ravitsemus, tupakoinnista ja alkoholin ja muiden päihteiden käytöstä johtuvien terveyshaittojen torjuminen sekä mielenterveyden ja ympäristöterveyden edistäminen (ml. rakennusten aiheuttamien terveyshaittojen torjuminen). Vuodelle 2018 tehtävissä apurahapäätöksissä on annettu erityistä painoarvoa niille tutkimuksille tai hankkeille, joissa käsitellään lasten terveyskäyttäytymisen ja terveyden vaikutusta myöhemmin elämässä.

Apurahoja jaetaan kaikkiaan 79. Näistä yli puolet kohdistuu väitöskirjatyöhön, mutta tukea myönnetään myös post doc -tutkimukseen ja muihin hankkeisiin. Kaksi apurahoista on 100 000 euron suurapurahoja, jotka kohdistuvat Erika Isolaurille ja Kaija Pahkalalle työryhmineen. Pian saammekin kuulla professori Isolaurin esitelmän.

Säätiön osoittama tuki kansanterveyden edistämiseen kohdistuu perinteisesti lähes yksinomaan tieteelliseen toimintaan. Pääasiallisena muotona on ollut – ja on jatkossakin – apurahojen myöntäminen. Kuluvana vuonna säätiö on laajentamassa tieteellisen toiminnan tukemisen muotoja järjestämällä yhdessä Duodecimin kanssa kesäkuussa Sannäsissa huomattavan kansainvälisen seminaarin teemalla Advancing behaviour change intervention research to promote public health. Olemme vakuuttuneita, että vaikka tieteen ja tutkimuksen ydin on tutkijoiden pitkäjänteinen arkinen työ, tieteellisen tiedon kehittymisessä sekä jakamisessa myös tutkijoiden kohtaamisilla on olennainen rooli.

I wish you all an interesting and hopefully also nice afternoon, hearing about actual research topics and recent scientific developments as well as meeting colleagues. And enjoying some music and food too. Welcome!

Juho Vainion Säätiön myöntämät apurahat vuodelle 2018

Vuoden 2018 apurahojen jakautuminen aihepiireittäin ja käyttökohteittain

Tarkemmat tiedot hausta löytyy hakuilmoituksesta.

Juho Vainion Säätiön kotisivut uusittiin kesän 2017 aikana. Kotisivujen toteutuksesta vastaa Aspicore Oy.

Juhlaesitelmä, professori Marja Jylhä 20.1.2017 Satavuotias Suomi elää keskellä pitkäikäisyyden vallankumousta, mutta ei oikein tiedä miten siihen suhtautuisi. Vuonna 2030, kolmentoista vuoden kuluttua, joka neljäs suomalainen on yli 65 vuotias ja joka 14. yli 85-vuotias. Verrattuna 13 vuoden takaiseen tilanteeseen eli vuoteen 2004, yli 65-vuotiaiden määrä melkein kaksinkertaistuu, yli 85-vuotiaiden määrä melkein kolminkertaistuu ja sata vuotta täyttäneiden määrä reilusti nelinkertaistuu. Pidempi elämä on ihmiskunnan ikiaikainen toive ja sen toteutuminen yhteiskuntakehityksen kenties suurin saavutus. Suhtautuminen siihen on kuitenkin ristiriitaista. Julkisuudessa pitkää ikää ihannoidaan, mutta vanhuutta karsastetaan. Vanhuusiän palvelut ovat keskeinen julkisen talouden säästökohde. Vanhenemistutkimuksen tavoitteena ei ole elämän pidentäminen vaan ikääntyvien ja vanhojen hyvä elämä ja kohtuullinen terveys. Viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat, että varhaislapsuuden ja jopa syntymää edeltävän ajan olosuhteet vaikuttavat terveyteen vielä keski-iässä ja vanhuudessakin. Toisaalta tiedämme, että vanhuusiän terveydelle ovat hyväksi samat asiat kuin nuorempienkin: tupakoimattomuus, niukka alkoholinkäyttö, runsas liikunta ja tasapainoinen ravinto. Mitä vanhempia ollaan, sitä keskeisemmässä asemassa on myös toimiva ja asiantunteva terveydenhuolto. Mutta vanhuusiän hyvään elämään tarvitaan muutakin. Tervaskannot 90+-hankkeessamme olemme kahden vuosikymmenen ajan tutkineet yli 90-vuotiaita tamperelaisia. Ehkä tärkein havainto on ikäryhmän suuri heterogeenisuus, moninaisuus: Jotkut matkailevat, ajavat pyörällä kauppaan ja osallistuvat aktiivisesti yhteiskuntaan, noin kolmasosan elämä sujuu hyvin kun saa vähän apua ja runsas kolmannes on arjessaan suuresti riippuvainen toisten avusta. Yhdeksänkymmenvuotiaalla on edessään enemmän elinvuosia kuin ennen ja näyttää, että sekä hyväkuntoisena että huonokuntoisena elettävä aika pitenee. Joka toisella on ainakin kolme sairautta, mutta enemmistö arvioi oman terveytensä hyväksi tai ainakin keskinkertaiseksi. Kun harva säilyy sairauksitta korkeaan ikään, tutkijat ovatkin nyt kiinnostuneita niistä voimavaroista, joiden turvin toimintakyky ja elämänlaatu voivat säilyä hyvinä sairauksista huolimatta. Tervaskantojen oman käsityksen mukaan hyvän vanhuuden tärkeimpiä tekijöitä ovat sopiva elinympäristö ja koti, itsenäisyys oman elämän ratkaisuissa, kohtuullinen toimintakyky ja hyvät sosiaaliset suhteet mutta myös hyvä kuolema. He haluavat elää omassa kodissaan niin kauan kuin mahdollista, mutta toivovat saavansa hyvän hoitopaikan sitten, kun kotona asuminen käy liian vaikeaksi. Vanhuuden kynnyksellä olevien, seitsemättä vuosikymmentään elävien ihmistenterveyden ja hyvän elämän edistäminen vaatii toisenlaisia asioita kuin sadatta ikävuottaan lähestyvien. Mutta molemmat ikäryhmät hyötyvät siitä, että eri ikävaiheita tarkastellaan osana elämänkulun kokonaisuutta ja arvostetaan yhtäläisesti. Ikäsyrjinnän perkaaminen pois tukee aktiivisuutta ja toimeliaisuutta ja sitä kautta terveyden ja itsenäisyyden säilymistä. Elämän arvostaminen sen viimeiseen hetkeen saakka edellyttää ihmisarvoa kunnioittavan hoivan tarjoamista silloin, kun hyvä elämä ei ilman sitä ole mahdollinen.

Tunnustuspalkinnon saaja professori Marja Jylhä.

Viimeksi muutettu: 13.03.2017

Juho Vainion säätiö on tehnyt uuden avauksen myöntämissään apurahoissa.

Säätiö on kansanterveyttä edistävän tutkimuksen lisäksi vuodesta 2015 alkaen tukenut stipendein erityisesti rakennusalan oppilaitoksissa tehtyjä opinnäytetöitä.

Risto Paaermaa mainitsi puheessaan, että oppilaille jaettavien kannustusstipendien lisäksi säätiö voi normaalissa apurahamenettelyssään tukea myös Metropoliassa mahdollisesti käynnistettävää laajempaa tutkimushanketta, jolla pyritään edistämään tervettä rakentamista, ja joka täyttää muutoinkin säätiön asettamat kriteerit.

Metropolian kaunis juhlasali täyttyi ääriään myöten.

Aiemmin keväällä 2015 stipendit myönnettiin Riina Meriläiselle, jonka työ käsitteli haitallisten aineiden ennakointia korjausrakennuskohteissa ja Matias Koskiselle, jonka työn aiheena oli tuloilmaikkunoihin ja vakiopaineohjaukseen perustuva poistoilmanvaihtojärjestelmä.

Satu Strömberg lauloi ja Tuomas Taanila säesti kitaralla.

Viimeksi muutettu: 11.10.2016

Tutkimussuunnitelma / hankesuunnitelma

(tarkistettu 1.9.2015)

Tutkimussuunnitelma on vuoden 2016 apurahojen hakukierroksella nyt ensi kerran osa täytettävää hakemuslomaketta. Tutkimussuunnitelmaa varten löytyy apurahajärjestelmässämme hakemuksen 2. välilehdellä oma sivunsa. Tutkimussuunnitelman sisältöä ohjaavat ko. välilehden kunkin täytettävän ”laatikon” edellä olevat kysymykset. Vastaamalla esitettyihin kysymyksiin tutkimussuunnitelman sisällön odotetaan vastaavan melko hyvin Suomen Akatemian tutkimussuunnitelmalle määrittämiä linjauksia. Kullakin täytettävällä kohdalla on oma maksimimerkkimääränsä, mikä tarkoittaa sitä, että tutkimussuunnitelma ei voi olla ainakaan seitsemää sivua pidempi.

Hankesuunnitelmasta on kyse lähinnä silloin kun apurahaa haetaan terveyttä edistävään toimintaan. Tällöin hakijan tulee täyttää hakemuslomakkeella oleva tutkimussuunnitelma/hankesuunnitelma soveltuvin osin ja huomioida erityisesti, että tällaiseen hankkeeseen tulee liittyä tieteellinen tutkimusosio ja/tai arviointi hankkeen vaikuttavuudesta tai hyödyistä.

Tutkimussuunnitelman / hankesuunnitelman sisällön tulisi koostua seuraavista asioista:

Tausta

• Tutkimuksen/hankkeen merkitys kansallisesti ja kansainvälisesti
• Lyhyt kuvaus saman aiheen aikaisemmasta tutkimuksesta ja miten ko. tutkimus liittyy siihen
• Kuinka pitkälle työ on edistynyt ja kuinka paljon ja mitä vielä pitäisi tehdä

Tavoite

• Tutkimuksen/hankkeen tavoite
  
• Hypoteesit ja kysymyksenasettelut
  
• Tutkimusmetodit ja tutkimusmateriaali

Käytettävät tutkimusmetodit / Kuvaus hankkeeseen liittyvästä tieteellisestä tutkimusosiosta

• Tutkimusmateriaali, miten se kerätään ja miten sitä käytetään
• Eettiset näkökulmat sekä mahdolliset eettiset lausunnot tutkimusmetodeihin ja -materiaaliin liittyen.

Tulokset

• Odotetut tulokset ja niiden tieteellinen ja yhteiskunnallinen merkitys
• Tutkimustulosten mahdollinen soveltaminen ja hyödyntäminen / Arviointi hankkeen vaikuttavuudesta ja hyödyistä
• Tulosten ja kerätyn materiaalin julkaisu ja muu levitys