Apurahan hakijalle – Juho Vainion Säätiö

Kuka voi hakea apurahaa

Säätiön myöntämät apurahat ovat:
1) Henkilökohtainen työskentelyapuraha

Luonnolliselle henkilölle
Tyypillisiä henkilökohtaisen työskentelyapurahan kohteita ovat väitöskirjatyöt.
Apurahaa ei myönnetä perustutkinnon lopputyötä varten
Henkilökohtaisen työskentelyapurahan tarkoituksena on apurahansaajan toimeentulon turvaaminen, jotta hän voi keskittyä siihen tutkimustyöhön tai hankkeeseen, johon apuraha on myönnetty.
Henkilökohtaisesta työskentelyapurahasta saa käyttää enintään 50% apurahalla tuetun tutkimuksen tai muun hankkeen kulujen kattamiseen.
Henkilökohtaiseen työskentelyyn myönnetään apurahoja tyypillisesti 6 kuukauden (12.000 euroa) tai yhden vuoden (24.000 euroa) työskentelyä varten, mutta saadulle apurahalle voidaan uudesta hakemuksesta myöntää jatkoa.
JVS ilmoittaa Melalle sen maksimimäärän, jonka apurahansaaja saa käyttää kulujen kattamiseen eli max. 50%, jolloin kyseessä on työskentelyapuraha.
JVS ei ilmoita Melalle apurahalla työskentelyn aikaa, vaan apurahansaajan tulee itse ilmoittaa Melalle, minkä ajan hän työskentelee tällä apurahalla.

2) Post doc-tutkijan apuraha

Luonnolliselle henkilölle
Post doc-tutkijan apuraha voidaan myöntää post doc-tason tutkijalle apurahansaajan toimeentulon turvaamiseen ja/tai tutkimuksen kulujen kattamiseen.
Kulujen osuutta apurahan määrästä ei ole rajoitettu.
Käytössä ei muitakaan rajoituksia.
Post doc-apurahan saa maksaa apurahansaajalle apurahana tai palkkana tutkimusyhteisön kautta. Jos apurahansaaja maksaa apurahasta palkkaa tutkimusta hyödyttävään tarkoitukseen, apurahansaaja on velvollinen huolehtimaan ennakonpidätyksistä ja muista normaaleista työnantajavelvoitteista.
Post doc-tutkijan apurahan määrä on enintään 25.000 euroa, työskentelyaikaa ei määritetä.
Jos post doc-tutkija käyttää apurahaansa henkilökohtaisena työskentelyapurahanaan, hänen tulee itse ilmoittaa Melalle, kuinka kauan hän tällä apurahallaan työskentelee.

3) Ryhmille myönnettävä hankeapuraha

Nimetyn henkilön johdolla työskentelevälle työryhmälle
Hankeapurahan tarkoituksena on kattaa tutkimushankkeen tai muun hankkeen toteuttamiseksi tarpeelliset kustannukset, kuten työryhmän jäsenten palkkakustannukset ja muut välttämättömät kustannukset.
Kulujen osuutta apurahan määrästä ei ole rajoitettu.
Käytössä ei muitakaan rajoituksia.
Ryhmille myönnettävän hankeapurahan määrä on yleensä enintään 30.000 euroa, työskentelyaikaa ei määritetä.
Jos työryhmälle myönnettyä hankeapurahaa jaetaan työryhmän johtajalle (vastuuhenkilölle) tai jäsenille edelleen apurahana eikä palkkana, yllä mainitun työryhmän vastuuhenkilön on ilmoitettava vakuutusyhtiölle (Melalle) niiden työryhmässä työskentelevien henkilöiden nimet, yhteystiedot ja henkilötunnukset, jotka työskentelevät apurahalla, sekä kullekin henkilölle apurahana jaettu rahasumma. Apurahansaajien tulee itse ilmoittaa Melalle, kuinka kauan hän tällä apurahallaan työskentelee.
Työryhmän vastuuhenkilön / johtajan vastuulla on myös apurahan käyttöä ja tutkimuksen edistymistä koskeva raportointi säätiölle.

4) Apuraha terveyttä edistävään toimintaan

Luonnolliselle tai juridiselle henkilölle tai nimetyn henkilön johdolla työskentelevälle työryhmälle.
Apuraha terveyttä edistävään toimintaan voidaan myöntää luonnolliselle tai juridiselle henkilölle tai nimetyn henkilön johdolla työskentelevälle työryhmälle.
Terveyttä edistävään toimintaan voi saada säätiön apurahan edellyttäen, että siihen liittyy tieteellinen tutkimusosio ja/tai arviointi hankkeen vaikuttavuudesta ja hyödyistä.
Kulujen osuutta apurahan määrästä ei ole rajoitettu.
Käytössä ei muitakaan rajoituksia.
Terveyttä edistävään toimintaan myönnetyn apurahan määrä voi olla säätiön harkinnan mukaan 5.000 – 20.000 euroa, työskentelyaikaa ei määritetä.
Jos apuraha terveyttä edistävään toimintaan on myönnetty työryhmälle ja apurahaa jaetaan työryhmän johtajalle (vastuuhenkilölle) tai jäsenille edelleen apurahana eikä palkkana, yllä mainitun työryhmän vastuuhenkilön on ilmoitettava vakuutusyhtiölle (Melalle) niiden työryhmässä työskentelevien henkilöiden nimet, yhteystiedot ja henkilötunnukset, jotka työskentelevät apurahalla, sekä kullekin henkilölle apurahana jaettu rahasumma. Apurahansaajien tulee itse ilmoittaa Melalle, kuinka kauan hän tällä apurahallaan työskentelee.

5) Suurapuraha

Luonnolliselle henkilölle tai nimetyn henkilön johdolla työskentelevälle työryhmälle
Suurapurahalla on tarkoitus tukea merkittävää ja laaja-alaista yhden tai useamman vuoden kestävää tutkimusta tai muuta terveyden edistämishanketta.
Kulujen osuutta apurahan määrästä ei ole rajoitettu.
Käytössä ei muitakaan rajoituksia.
100.000 euroa, työskentelyaikaa ei määritetä
Jos suurapuraha on myönnetty työryhmälle ja apurahaa jaetaan työryhmän johtajalle (vastuuhenkilölle) tai jäsenille edelleen apurahana eikä palkkana, yllä mainitun työryhmän vastuuhenkilön on ilmoitettava vakuutusyhtiölle (Melalle) niiden työryhmässä työskentelevien henkilöiden nimet, yhteystiedot ja henkilötunnukset, jotka työskentelevät apurahalla, sekä kullekin henkilölle apurahana jaettu rahasumma. Apurahansaajien tulee itse ilmoittaa Melalle, kuinka kauan hän tällä apurahallaan työskentelee.

Apurahaa ei myönnetä juridisille henkilöille, kuten yhdistyksille, järjestöille tai muille yhteisöille. Apurahaa ei myönnetä myöskään perustutkinnon lopputyötä varten.

Juho Vainion säätiö myöntää rahoitusta samaan tutkimushankkeeseen maksimissaan kolmena vuonna, eli hakija voi jättää enintään kaksi jatkohakemusta.

Mihin tarkoitukseen säätiö myöntää apurahoja

Tuen kohteita ovat myös esimerkiksi terveysliikunta, terveyttä edistävä ravitsemus, tupakoinnista ja alkoholin ja muiden päihteiden käytöstä johtuvien terveyshaittojen torjuminen, mielenterveyden edistäminen ja ympäristöterveyden edistäminen (ml. rakennusten terveyshaittojen torjuminen).

Milloin apurahaa voi hakea

Apurahoja voi hakea kerran vuodessa. Apurahojen hakuaika on vuosittain syyskuu, jolloin siis haetaan seuraavalle vuodelle myönnettäviä apurahoja.

Apurahojen hakuilmoitus julkaistaan säätiön kotisivuilla kesän kuluessa ja Helsingin Sanomissa elokuun lopulla.

Painopistealueet

Säätiö määrittelee vuosittain apurahojen hakuilmoituksessaan sen painopistealueen, jolle se haluaa erityisesti suunnata tutkimuksille tai hankkeille myönnettäviä apurahoja.

Apurahojen suuruus

Säätiön erityyppisten apurahojen suuruuden voi odottaa asettuvan seuraavalle tasolle:

Tyypillinen henkilökohtaisen työskentelyapurahan määrä on joko 12.000 euroa, mikä on tarkoitettu 6 kk:n työskentelyyn tai 24.000 euroa, tarkoitettu yhden vuoden työskentelyyn.
Post doc-tutkijan apurahan määrä on enintään 25.000 euroa, työskentelyaikaa ei määritetä.
Ryhmille myönnettävän hankeapurahan määrä on yleensä enintään 30.000 euroa, työskentelyaikaa ei määritetä.
Terveyttä edistävään toimintaan myönnetyn apurahan määrä voi olla säätiön harkinnan mukaan 5.000 – 20.000 euroa, työskentelyaikaa ei määritetä.
Suurapurahan määrä on 100.000 euroa, työskentelyaikaa ei määritetä.

Miten hakemus tehdään

Apurahahakemus tulee tehdä säätiön sähköiseen apurahajärjestelmään. Hakemuksen tiedot ja sen liitteet siirtyvät apurahajärjestelmässä sähköisesti säätiölle. Hakemuksen tai osan siitä voi tehdä myös englanninkielellä. Säätiö ei pyydä suosituksia apurahahakemusten tueksi.

Juho Vainion säätiölle (JVS) tulee joka syksy satoja hakemuksia. Arvioitsijoita on yleensä viisi. Kaikkien tausta on hieman erilainen, mutta asiantuntija löytyy ainakin ravitsemustieteen, liikuntatieteiden, lääketieteen, mielenterveyden ja ympäristöterveyden hakemuksille. Hankkeiden jakaminen arvioitsijan taustan perusteella ei kuitenkaan onnistu kuin osittain, koska jääviyksien takia arvioitsijat eivät esimerkiksi annan arviota oman osastonsa tai ohjattaviensa hakemuksiin. Jokaisen hakemuksen lukee kolme arvioitsijaa ja jokaisella arvioitsijalla on noin 200 hakemusta luettavana. Yleensä lukuaikaa on 1,5 kuukautta.

Tämä kaikki tarkoittaa kahta asiaa: 1) yleensä korkeintaan yksi arvioitsija kolmesta on selkeästi hakemuksen alan syvällinen asiantuntija; 2) aikaa yhden hakemuksen lukemiseen ei ole kovin runsaasti. Miten hakijoiden sitten pitää huomioida nämä seikat?

Kirjoita niin, että ”läheisen, mutta vieraan alan asiantuntija” ymmärtää hakemuksesi – älä pelkää yksinkertaistaa
Kirjoita selkeästi. JVS:llä on käytössä merkkirajoitus, mutta käytä esimerkiksi kappalejakoja mieluummin liian usein kuin liian harvoin – on raskasta lukea metodeja tai taustakirjallisuutta, jossa on vain yksi pitkä kappale.
Jos teksti on englanniksi, on aina hyvä kirjoittaa tiivistelmä suomeksi. Silloin sinne voi nostaa keskeisimmät käsitteet, jotka helpottava englanninkielisen osuuden lukemista (etenkin silloin, jos arvioitsija ei ole ihan perehtynyt juuri tämän hakemuksen alaan).

Tyypillinen rahoitus JVS:llä on 24 000–30 000 euroa. Tätä kuitenkin useimmin käytetään osana isomman kokonaisuuden rahoituksessa. Olisi hyvä, että hakemuksesta jo tavoitteita esitettäessä keskityttäisiin siihen, mitä juuri tällä rahalla tehdään – tietenkin kokonaisuutta unohtamatta. Varsinkin jos tuosta isommasta kokonaisuudesta on esimerkiksi jo puolet tehty ja julkaistu, nämä asiat on hyvä tuoda esille taustassa (tutkijoiden aikaisempi työ tällä alalla).

Monessa interventiossa jäi epäselväksi, mikä on päävastemuuttuja ja mihin tilastollisen voiman laskelma perustuu. Yleisemminkin voi sanoa, että hyvin suuri tavoitteiden määrä (esim. 10) hankaloittaa sen hahmottamista, mikä tässä hankkeessa on hakijan mielestä kaikkein oleellisinta.

Säätiö myöntää apurahoja kansanterveyttä ja terveitä elämäntapoja edistävään tutkimukseen ja toimintaan. Tässä sana ”edistävään” on tärkeä, mutta samalla haasteellinen. Kansanterveyden alalla on erittäin tärkeää tehdä tutkimusta, joka ei tarjoa selkeitä sovelluksia: kartoittaa kansallista tilannetta, tutkia elintapojen ja terveyden välisten yhteyksien fysiologiaa, kehittää uusia merkkiaineita tai laitteita terveyden tutkimusta varten, jne. JVS:n omat tavoitteet eivät estä sitä, etteikö em. tyyppisiä tutkimuksia voisi rahoittaa. Tämä vain tarkoittaa, että ainakin rajatapauksissa – kun erilaisia tutkimuksia verrataan – selkeät soveltamismahdollisuudet ovat myönteinen asia. Sama koskee tutkimuksen kohderyhmää: painopiste on terveyden edistämiseen liittyvissä tutkimuksissa. Pelkästään sairauksien hoitoihin liittyviä tutkimuksia ei rahoiteta.

Tutkimussuunnitelma / hankesuunnitelma

Tutkimussuunnitelmaa varten löytyy apurahajärjestelmässämme hakemuksen 2. välilehdellä oma sivunsa. Tutkimussuunnitelman sisältöä ohjaavat ko. välilehden kunkin täytettävän ”laatikon” edellä olevat kysymykset. Vastaamalla esitettyihin kysymyksiin tutkimussuunnitelman sisällön odotetaan vastaavan melko hyvin Suomen Akatemian tutkimussuunnitelmalle määrittämiä linjauksia. Kullakin täytettävällä kohdalla on oma maksimimerkkimääränsä, mikä tarkoittaa sitä, että tutkimussuunnitelma ei voi olla ainakaan seitsemää sivua pidempi.

Hankesuunnitelmasta on kyse lähinnä silloin kun apurahaa haetaan terveyttä edistävään toimintaan. Tällöin hakijan tulee täyttää hakemuslomakkeella oleva tutkimussuunnitelma/hankesuunnitelma soveltuvin osin ja huomioida erityisesti, että tällaiseen hankkeeseen tulee liittyä tieteellinen tutkimusosio ja/tai arviointi hankkeen vaikuttavuudesta tai hyödyistä.

Tutkimussuunnitelman / hankesuunnitelman sisällön tulisi koostua seuraavista asioista:

Tausta

Tutkimuksen/hankkeen merkitys kansallisesti ja kansainvälisesti
Lyhyt kuvaus saman aiheen aikaisemmasta tutkimuksesta ja miten ko. tutkimus liittyy siihen
Kuinka pitkälle työ on edistynyt ja kuinka paljon ja mitä vielä pitäisi tehdä

Tavoite

Tutkimuksen/hankkeen tavoite
Hypoteesit ja kysymyksenasettelut
Tutkimusmetodit ja tutkimusmateriaali

Käytettävät tutkimusmetodit / Kuvaus hankkeeseen liittyvästä tieteellisestä tutkimusosiosta

Tutkimusmateriaali, miten se kerätään ja miten sitä käytetään
Eettiset näkökulmat sekä mahdolliset eettiset lausunnot tutkimusmetodeihin ja -materiaaliin liittyen.

Tulokset

Odotetut tulokset ja niiden tieteellinen ja yhteiskunnallinen merkitys
Tutkimustulosten mahdollinen soveltaminen ja hyödyntäminen / Arviointi hankkeen vaikuttavuudesta ja hyödyistä
Tulosten ja kerätyn materiaalin julkaisu ja muu levitys

Apurahojen hakuprosessista

Jos hakija on saanut aiemmin samaan tutkimukseensa tai hankkeeseensa Juho Vainion Säätiön apurahan, kyseessä on jatkohakemus. Tällöin hakijan on annettava jatkohakemuksessaan edistymisselostus (selostus tähänastisesta edistymisestään) ehtona jatkorahoitukselle. Juho Vainion säätiö myöntää rahoitusta samaan tutkimushankkeeseen maksimissaan kolmena vuonna, eli hakija voi jättää enintään kaksi jatkohakemusta.

Jos hakija on saanut aiemmin Juho Vainion Säätiön apurahan toiseen muuhun tutkimukseensa tai hankkeeseensa, hakijan on ennen uuden hakemuksen käsittelyä annettava valmistuneesta tutkimuksesta tai hankkeesta säätiölle loppuraportti tai vielä keskeneräisestä edistymisselostus.

Säätiö ei vaadi hakemuslomakkeiden lähettämistä paperisina versioina, vaan hakemus tulee tehdä apurahajärjestelmässä. Mikäli hakija kuitenkin tästä huolimatta lähettää hakemuksen paperisena säätiölle, säätiö ei palauta hakemuksia eikä liitteitä ja säilyttää hakemukset seuraavan vuoden elokuun loppuun asti.

Apurahapäätökset

Päätökset seuraavalle kalenterivuodelle myönnettävistä apurahoista tehdään hakemusvuoden marras-joulukuussa.

Apurahojen haku-, päätös-, tiedotus- ja maksuaikataulu on vuosittain seuraava:

Apurahojen hakuaika on joka vuosi syyskuu (1.9.-30.9.), jolloin haetaan seuraavalle vuodelle myönnettäviä apurahoja.
Säätiön hallitus päättää seuraavalle vuodelle myönnettävistä apurahoista vuosittain marraskuun lopulla tai viimeistään joulukuun loppuun mennessä.
Apurahan saajien nimet ja myönnetyt apurahat julkaistaan säätiön kotisivuilla www.juhovainionsaatio.fi viipymättä kohta sen jälkeen, kun hallitus on päätöksensä tehnyt.
Apurahojen jakotilaisuus pidetään Helsingissä myöntöpäätöksiä seuraavan vuoden tammikuussa. Kutsut apurahansaajille lähetetään sähköpostitse.
Apurahojen maksaminen alkaa maksusuunnitelmansa asianmukaisesti lähettäneille heti alkuvuodesta.