Apurahojen jakojuhla 2025
Juho Vainion Säätiön suurapuraha päiväkotien sisäilmatutkimukselle
Juho Vainion Säätiö myönsi yli 1,7 miljoonaa euroa apurahoja kansanterveyttä ja terveitä elämäntapoja edistäviin tutkimuksiin ja muuhun terveyttä edistävään toimintaan. Suurapurahan 200 000 euroa sai professori, farmasian tohtori Marjut Roponen. Muita apurahoja myönnettiin 62 kappaletta.
Marjut Roposen Itä-Suomen yliopistossa johtamassa tutkimuksessa selvitetään sisäilman kemikaalien yhteyttä hormonitoiminnan häiriöihin sekä melun aiheuttamia stressivasteita päiväkotiympäristössä. Hormonihäiriköitä löytyy hyvin erilaisista arkipäivän tuotteista, kuten torjunta-aineista, kosmetiikasta, ruoka- ja juomapakkauksista, leluista, tekniikasta ja elektroniikasta.
”Huonepölyn ja sisäilman sisältämät hormonihäiriköt ja niiden pitoisuudet tunnetaan huonosti”, Roponen sanoo. ”Lapset ovat erityisen herkkiä sisäympäristön altisteille, sillä vierasaineet imeytyvät lapsen elimistöön ruoansulatuskanavan ja keuhkojen kautta aikuisten elimistöä tehokkaammin.”
”Erilaiset esineet ja niiden sisältämät aineet ovat iso osa pienen lapsen altistumista, sillä lapsi tutkailee ympäristöään viemällä käden tai esineen suuhunsa. Pieni lapsi viettää myös pitkiä aikoja lattiatasossa ja altistuu aikuisia enemmän materiaalien haitallisille yhdisteille.”
Pienten lasten kohdalla verinäytteiden otto on usein hankalaa. ”Kokosylkinäytteitä hyödynnetään enenevästi altistumisen arvioinnissa”, Roponen kertoo.
”Roposen johtamalla ryhmällä on näyttöä korkeatasoisista, tuloksellisista ympäristöterveyden tutkimushankkeista. Erityisen arvokasta on, että sisäilman altisteiden vaikutuksia tutkitaan suoraan lapsissa”, sanoo säätiön apurahalautakunnan puheenjohtaja Matti Rautalahti.
Tunnustuspalkinto Tari Haahtelalle
Säätiön tunnustuspalkinnon 20 000 e sai keuhkolääkäri, allergologi ja emeritusprofessori Tari Haahtela elämäntyöstään väestön terveyden hyväksi.
”Haahtelan uraauurtavat tutkimukset ovat luoneet pohjan ymmärrykselle biodiversiteetin, luonnon monimuotoisuuden merkityksestä terveydelle. Hänen työryhmänsä tutkimustulokset ovat osoittaneet, että tarttumattomien tulehdussairauksien yleistyminen liittyy ympäristön ja elintapojen muutoksiin. Hän oli ensimmäisinä nostamassa valokeilaan luonnonyhteyden merkitystä ihmisen terveydelle ja on viime vuosina korostanut näkökulmaa planetaarisesta terveydestä”, perustelee säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Viherkenttä.
Haahtela on muun muassa johtanut yli 20 vuotta Karjalan allergiatutkimusta ja on ollut suunnittelemassa Lahden seudun terveys- ja ympäristöohjelmaa.
Hakemuksia apurahoihin tuli yhteensä 601 eli sata enemmän viime vuoteen verrattuna.
Hallitus kiinnitti erityistä huomiota apurahakohteiden innovatiivisuuteen ja uusiin avauksiin, ja pyrki löytämään nuoria, lupaavia tutkijoita ja aloittelevia tutkimusryhmiä.
”Säätiöiden merkitys tutkimusrahoituksessa korostuu vuosi vuodelta”, Viherkenttä sanoo. ”Tämän päivän tutkimus on huomispäivän hyvinvointia ja terveyttä.”
Lisätietoja
marjut.roponen@uef.fi
juhovainionsaatio.fi
Juho Vainion Säätiö julistaa haettaviksi apurahat vuodelle 2025
Hakuaika vuodelle 2025 on 1.9.-30.9.2024.
Tarkemmat tiedot hausta löytyy hakuilmoituksesta.
Tunnelmia apurahojen jakotilaisuudesta 2024
Juho Vainion Säätiö tukee terveyskäyttäytymisen muuttamista 1,7 miljoonalla eurolla
Juho Vainion Säätiö myönsi yli 1,7 miljoonaa euroa apurahoja tutkimuksiin ja hankkeisiin, joissa selvitetään keinoja terveyskäyttäytymisen muuttamiseen niin yksilöillä kuin väestötasolla. Kaikkiaan apurahoja myönnettiin 67 tutkimukselle. Suurapurahat, 100 000 euroa, saivat terveysliikunnan professori Raija Korpelainen Oulusta ja akatemiaprofessori Olli Raitakari Turusta.
Raija Korpelaisen johtamassa, ODL Liikuntaklinikalla ja Oulun yliopistossa toteutettavassa hankkeessa selvitetään asuinympäristön bio- ja geodiversiteetin sekä rakennetun ympäristön piirteiden merkitystä väestön fyysisen liikkumiseen, paikallaanoloon ja unen vuorokauden aikaiseen vaihteluun, sydän- ja verisuonitautiriskiin sekä mielenterveyteen elämänkaaren aikana.
”Hyvinvointia edistävien ja kestävien asuinympäristöjen suunnittelussa keskeistä on kävelyn ja pyöräilyn edistäminen. Kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa asukkaiden liikkumisen mahdollisuuksiin. Jo paikallaanolon vähentäminen ja kevyt liikkeessä oleminen voivat tutkitusti olla merkityksellisiä terveystekijöitä. Jopa pienen istumiseen käytetyn ajan korvaaminen kevyellä liikkumisella päivittäin voisi tuottaa merkittäviä hyötyjä”, Raija Korpelainen sanoo.
Tutkimuksen kaltaista 24 tunnin kokonaisaktiviteettien tarkastelua suhteessa asuinympäristön piirteisiin ei ole aiemmin tehty, eikä väestöpohjaisia tutkimuksia aiheesta ole vielä olemassa. Operaattoridataa ei myöskään ole hyödynnetty aiemmin, ja myös maaperänäytteiden hyödyntäminen on uutta liikuntatutkimuksessa.
Toisen suurapurahan saajan Olli Raitakarin tutkimusryhmä selvittää suolistomikrobien terveysvaikutuksia sydän- ja verisuonitaudeissa.
Post doc -tutkijoista turkulainen Antti Kähäri tutkii terveellisen ruoan kulutusta ja ruokaturvattomuutta korkean inflaation aikana ja etenkin sitä, kuinka pienituloiset ja lapsiperheet pärjäävät.
”Terveys ja terveelliset ruokatottumukset jakautuvat Suomessa epätasaisesti erityisesti sosioekonomisten ryhmien välillä. Erot ovat osoittautuneet sitkeiksi, ja kalan kulutuksessa ne ovat jopa kasvaneet. Lisäksi yhteiskunnalliset kriisit ovat viimevuosien aikana vaikuttaneet edellytyksiin syödä terveellisesti” Kähäri kertoi apurahojen jakotilaisuudessa.
Ruoan hinnan nousu olikin Suomessa viime vuonna nopeinta 30 vuoteen. Kelan laskelmien mukaan Ukrainan sodan ja energiakriisin seurauksena 62 000 uutta kotitaloutta on joutunut köyhyyteen Suomessa. Kriisien haittavaikutusten on arveltu kasautuvan heikossa asemassa oleviin väestönosiin. 2010-luvulla köyhyysaste on Suomessa kasvanut etenkin perheissä, joissa on pieniä lapsia. Lisäksi hallituksen kaavailemat leikkaukset sosiaaliturvaan tulevat todennäköisesti heikentämään pienituloisten perheiden asemaa entisestään.
Osittain edellä mainituista syistä Suomessa onkin viime vuosina havahduttu ruokaturvattomuuteen. Sillä viitataan tilanteeseen, jossa taloudelliset resurssit eivät riitä kattamaan määrällisesti ja laadullisesti riittävää sekä sosiaalisesti hyväksyttävää ruokavaliota. Vuonna 2019 toteutetussa yli 6000 Palvelualojen ammattiliiton työntekijää kattaneessa tutkimuksessa havaittiin, että yli kolmannes heistä oli edeltävän kuukauden aikana joutunut taloudellisista syistä pienentämään aterioitaan, jättämään aterioita väliin, mennyt nälkäisenä nukkumaan tai ollut koko päivän syömättä. Näin ollen tässä hankkeessa analysoidaan viimeisen kolmen ja puolen vuoden aikaisia muutoksia ruokaostosten terveellisyydessä ja ruokaturvattomuudessa keskittyen erityisesti tulotason ja perherakenteen mukaisiin eroihin.
Väitöstutkijoiden apurahan saaneista Laura Hirva tutkii työssäuupumisen ja työssä suoriutumisen ajallisia kehityskaaria. ”Aiempi tutkimus viittaa, että työuupumus ja työssä suoriutuminen ovat kääntäen suhteessa toisiinsa, eli työssä eniten uupuneet suoriutuvat lähtökohtaisesti heikommin. On kuitenkin mahdollista, että pidemmällä aikavälillä nousee esille myös työntekijäryhmiä, jotka suoriutuvat hyvin työssään uupumuksesta huolimatta”, Laura Hirva sanoo.
”Tutkimuksemme selvittää, miten yksilöt ja organisaatiot voisivat tukea työntekijöiden jaksamista, kun työn kuormitus lisääntyy, ja voisivatko työntekijät hyödyntää itsesääntelystrategioita esimerkiksi organisaatiomuutoksissa”, Hirva sanoo.
Hakemuksia apurahoihin tuli yhteensä 503 eli yli sata enemmän kuin aiempina vuosina. Myös tänä vuonna Juho Vainion Säätiön tuki ukrainalaisten hakemuksia.
Lisätietoja:
raija.korpelainen@odl.fi
olli.raitakari@utu.fi
Juho Vainion Säätiö myöntää apurahoja kansanterveyttä ja terveitä elämäntapoja edistävään tutkimukseen ja toimintaan. Tuen kohteita ovat erityisesti terveysliikunta, terveellinen ravitsemus, tupakoinnista ja alkoholin käytöstä johtuvien terveyshaittojen torjuminen sekä mielenterveyden ja ympäristöterveyden edistäminen.
Juho Vainion Säätiön myönnetyt apurahat vuodelle 2024
Emeritaprofessori Tytti Solantaus nuorille tutkijoille: ”Uskokaa omaan työhönne!”
Tytti Solantausta haastatteli apurahojen jakotilaisuudessa apurahalautakunnan puheenjohtaja Matti Rautalahti.
Solantaus kertoi jo lukioaikana tienneensä tulevan elämänuransa: lääkäriksi. Lastenpsykiatrian hän valitsi siitä yksinkertaisesta syystä, että lapset ovat hänestä mielenkiintoisia.
”Toisaalta kirjailijan ja tanssijan ammatitkin olisivat houkutelleet”, hän yllätti kuulijat.
Kiitos Solantauksen ammatinvalinnan, hänen kehittämänsä Lapset puheeksi -menetelmä on nyt EU-hanke, jossa on mukana seitsemän maata. Hankkeessa keskitytään arjen sujumiseen lapsiperheissä, ja hanketta pilotoitiin vankiloissa ja maahanmuuttoviraston kautta.
Nuoria tutkijoita hän kehottaa uskomaan omaan työhön, vaikka muut eivät siihen uskoisikaan.
Hänellä on asiasta omaa kokemusta: ”Väitöskirjani aihetta sodan vaikutuksesta lasten mielenterveyteen 1980-luvulla ei tahdottu hyväksyä.”
Solantauksen väitöskirja on edelleen ajankohtainen.
”Pidä kiinni omista arvoistasi”, hän ohjeisti Juho Vainion Säätiön vuoden 2023 apurahan saajia.
”16,3 prosenttia suomalaisista koululaisista kokee terveytensä olevan huono tai erittäin huono. Ruotsalaisista koululaisista niin kokee vain kuusi prosenttia”, Paakkari kertoi.
Liikkumattomuus ja lastenpsykiatria saivat tutkimusapurahoja
Juho Vainion Säätiö myönsi yli 1,6 miljoonaa euroa apurahoja kansanterveyden ja terveitä elämäntapoja edistävään tutkimukseen. Kaikkiaan apurahoja myönnettiin 65 tutkimukselle. Suurapurahat, 100 000 euroa, saivat liikuntaepidemiologian dosentti Sari Aaltonen ja lastenpsykiatrian professori Andre Sourander. Tunnustuspalkinnon elämäntyöstään sai lastenpsykiatrian kehittäjä, emeritaprofessori Tytti Solantaus.
Dosentti Sari Aaltosen tutkimusryhmä keskittyy havainnollistamaan suomalaisten aikuisten liikuntakäyttäytymistä lähes 50 vuoden ajalta varhaisesta keski-iästä myöhäiseen vanhuusikään. Projekti tutkii, kuinka erilaiset taustatekijät, kuten perimä, sairaudet ja elintavat ovat yhteydessä liikuntakäyttäytymisen kehitykseen.
”Tutkimus auttaa tunnistamaan varhaisessa vaiheessa ne henkilöt, joilla on suuri riski päätyä myöhemmin elämässään liikkumattomiksi”, Aaltonen sanoo.
Projekti hyödyntää suomalaisia kaksosaineistoja ja toteutetaan Helsingin yliopistossa yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja UKK-instituutin kanssa.
Koronapandemian vaikutuksia lasten ja nuorten mielenterveyteen selvittävän tutkimuksen toteuttaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus. Tutkimusta johtaa professori Andre Sourander yhteistyössä laajan kansainvälisen tutkijaverkoston kanssa. Tutkimus perustuu pitkällä aikavälillä Suomessa ja 13 muussa maassa kerättyihin laajoihin kyselytutkimus- ja rekisteriaineistoihin.
Rahoituksen avulla analysoidaan ja julkaistaan jo kerättyjä aineistoja ja kerätään uutta tietoa ajalta, kun yhteiskunnat toipuvat pandemiasta. Tuloksilla määritellään, kuinka hyvinvointipalvelut voivat vähentää kriisiajan kielteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten mielenterveyteen.
Tunnustuspalkinnon saaja lastenpsykiatri Tytti Solantaus on kehittänyt kaksiosaisen Lapset puheeksi -menetelmän, jonka toisen osan kehittäjänä on professori Mika Niemelä Oulun yliopistosta.
Menetelmän tarkoitus on tukea lasten hyvinvointia ja ennaltaehkäistä ongelmia erilaisissa riskitilanteissa. Menetelmää on käytetty Suomessa lähes parikymmentä vuotta, ja Solantaus on vienyt sitä myös ulkomaille. EU-komissio päätti viime vuonna levittää menetelmää EU-maihin ja on varannut sille kolmen vuoden rahoituksen.
Tutkimusapurahan sai muiden muassa apulaisprofessori Leena Paakkari. Hän sai rahoitusta hankkeelle lasten ja nuorten mielenterveyden kehittymisestä neljän vuosikymmenen aikana. Tutkimuksessa tuotetaan myös tietoa koronapandemian yhteyksistä nuorten mielenterveyteen ja sitä suojaaviin ja uhkaaviin tekijöihin.
Väitöstutkimuksen apurahan saaneista Petri Jalanko tutkii, kuinka liikunta ja liikkumattomuus vaikuttavat lasten ja nuorten aivo- ja valtimoterveyteen.
”Suurin osa nuorista liikkuu liian vähän, mikä saattaa heikentää heidän oppimistaan. Tavoitteenani on kehittää ja tuoda käytäntöön tutkimusnäyttöön perustuvia ja aivo- ja valtimoterveyttä edistäviä liikuntaohjeita”, hän kertoi apurahojen jakotilaisuudessa.
Juho Vainion Säätiölle saapui kaikkiaan 372 hakemusta, joista suurin osa liittyi yleiseen terveyden edistämiseen sekä ravinnon ja liikunnan yhteydestä terveyteen.
”Säätiörahoituksen rooli tutkimuksen rahoittamisessa on viime vuosina korostunut, eikä tähän ole odotettavissa käännettä julkisen talouden kiristyessä. Kansanterveyttä edistävässä tutkimuksessa Juho Vainion Säätiön panos on tärkeä, ja jatkamme määrätietoisesti työtämme tukemalla monipuolisesti eri alojen tieteellisesti laadukkaita hankkeita”, sanoo säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Viherkenttä.
Lisätietoja:
juhovainionsaatio.fi
sari.s.aaltonen@helsinki.fi
andsou@utu.fi
Juho Vainion Säätiön myönnetyt apurahat vuodelle 2023
Lääketieteen tutkimusrahoitus 2022
Säätiöiden merkitys
Kotimaisten säätiöiden rooli lääketieteellisten tutkimusten rahoittajana on kasvanut nopeasti, osoittaa tuore selvitys. Yhteensä säätiöt ja kotimaiset rahastot myönsivät vuonna 2020 rahoitusta alan tutkimuksiin lähes 100 miljoonaa euroa.
Tutkimusrahoituksen väheneminen
Kliinisen lääketieteen tutkimusrahoitus on Suomessa vähentynyt huolestuttavasti, osoittaa selvitys. Kotimaiset säätiöt ovat nousseet suurimmaksi lääketieteen tutkimusrahoittajaksi, mutta sekään ei riitä paikkaamaan valtion rahoituksen vähenemää.