Kategoria: Ajankohtaista

Julkaistu

Emeritaprofessori Tytti Solantaus nuorille tutkijoille: ”Uskokaa omaan työhönne!”

Tytti Solantausta haastatteli apurahojen jakotilaisuudessa apurahalautakunnan puheenjohtaja Matti Rautalahti.

Solantaus kertoi jo lukioaikana tienneensä tulevan elämänuransa: lääkäriksi. Lastenpsykiatrian hän valitsi siitä yksinkertaisesta syystä, että lapset ovat hänestä mielenkiintoisia.

”Toisaalta kirjailijan ja tanssijan ammatitkin olisivat houkutelleet”, hän yllätti kuulijat.

Kiitos Solantauksen ammatinvalinnan, hänen kehittämänsä Lapset puheeksi -menetelmä on nyt EU-hanke, jossa on mukana seitsemän maata. Hankkeessa keskitytään arjen sujumiseen lapsiperheissä, ja hanketta pilotoitiin vankiloissa ja maahanmuuttoviraston kautta.

Nuoria tutkijoita hän kehottaa uskomaan omaan työhön, vaikka muut eivät siihen uskoisikaan.

Hänellä on asiasta omaa kokemusta: ”Väitöskirjani aihetta sodan vaikutuksesta lasten mielenterveyteen 1980-luvulla ei tahdottu hyväksyä.”

Solantauksen väitöskirja on edelleen ajankohtainen.

”Pidä kiinni omista arvoistasi”, hän ohjeisti Juho Vainion Säätiön vuoden 2023 apurahan saajia.

Säätiön puheenjohtaja Timo Viherkenttä (oikealla) ja apurahalautakunnan puheenjohtaja Matti Rautalahti. Apurahojen jakojuhla pidettiin tällä kertaa Ritarihuoneella.
Puheenjohtaja Timo Viherkenttä avasi tilaisuuden.
Lastenpsykiatrian kehittäjä, emeritaprofessori Tytti Solantaus (oikealla) sai säätiön tunnustuspalkinnon. Toisen suurapurahan vastaanotti tutkijatohtori Sonja Gilbert professori Andre Souranderin tutkimusryhmästä.
Dosentti Sari Aaltosen tutkimusryhmä perehtyy suomalaisten aikuisten liikuntakäyttäytymiseen. Aaltonen sai säätiön suurapurahan.
Liikunta- ja neurotieteilijä Petri Jalanko ja apulaisprofessori Leena Paakkari valottivat tilaisuudessa tutkimuksiaan.
”16,3 prosenttia suomalaisista koululaisista kokee terveytensä olevan huono tai erittäin huono. Ruotsalaisista koululaisista niin kokee vain kuusi prosenttia”, Paakkari kertoi.
Filosofian tohtori, dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopistosta sai viime vuonna suurapurahan ja tänä vuonna jatkoapurahan. Hän tutkii lasten ja nuorten aivo- ja valtimoterveyttä.
Julkaistu

Liikkumattomuus ja lastenpsykiatria saivat tutkimusapurahoja

Juho Vainion Säätiö myönsi yli 1,6 miljoonaa euroa apurahoja kansanterveyden ja terveitä elämäntapoja edistävään tutkimukseen. Kaikkiaan apurahoja myönnettiin 65 tutkimukselle. Suurapurahat, 100 000 euroa, saivat liikuntaepidemiologian dosentti Sari Aaltonen ja lastenpsykiatrian professori Andre Sourander. Tunnustuspalkinnon elämäntyöstään sai lastenpsykiatrian kehittäjä, emeritaprofessori Tytti Solantaus.

Dosentti Sari Aaltosen tutkimusryhmä keskittyy havainnollistamaan suomalaisten aikuisten liikuntakäyttäytymistä lähes 50 vuoden ajalta varhaisesta keski-iästä myöhäiseen vanhuusikään. Projekti tutkii, kuinka erilaiset taustatekijät, kuten perimä, sairaudet ja elintavat ovat yhteydessä liikuntakäyttäytymisen kehitykseen.

”Tutkimus auttaa tunnistamaan varhaisessa vaiheessa ne henkilöt, joilla on suuri riski päätyä myöhemmin elämässään liikkumattomiksi”, Aaltonen sanoo.

Projekti hyödyntää suomalaisia kaksosaineistoja ja toteutetaan Helsingin yliopistossa yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja UKK-instituutin kanssa.

Koronapandemian vaikutuksia lasten ja nuorten mielenterveyteen selvittävän tutkimuksen toteuttaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus. Tutkimusta johtaa professori Andre Sourander yhteistyössä laajan kansainvälisen tutkijaverkoston kanssa. Tutkimus perustuu pitkällä aikavälillä Suomessa ja 13 muussa maassa kerättyihin laajoihin kyselytutkimus- ja rekisteriaineistoihin.

Rahoituksen avulla analysoidaan ja julkaistaan jo kerättyjä aineistoja ja kerätään uutta tietoa ajalta, kun yhteiskunnat toipuvat pandemiasta. Tuloksilla määritellään, kuinka hyvinvointipalvelut voivat vähentää kriisiajan kielteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten mielenterveyteen.

Tunnustuspalkinnon saaja lastenpsykiatri Tytti Solantaus on kehittänyt kaksiosaisen Lapset puheeksi -menetelmän, jonka toisen osan kehittäjänä on professori Mika Niemelä Oulun yliopistosta.

Menetelmän tarkoitus on tukea lasten hyvinvointia ja ennaltaehkäistä ongelmia erilaisissa riskitilanteissa. Menetelmää on käytetty Suomessa lähes parikymmentä vuotta, ja Solantaus on vienyt sitä myös ulkomaille. EU-komissio päätti viime vuonna levittää menetelmää EU-maihin ja on varannut sille kolmen vuoden rahoituksen.

Tutkimusapurahan sai muiden muassa apulaisprofessori Leena Paakkari. Hän sai rahoitusta hankkeelle lasten ja nuorten mielenterveyden kehittymisestä neljän vuosikymmenen aikana. Tutkimuksessa tuotetaan myös tietoa koronapandemian yhteyksistä nuorten mielenterveyteen ja sitä suojaaviin ja uhkaaviin tekijöihin.

Väitöstutkimuksen apurahan saaneista Petri Jalanko tutkii, kuinka liikunta ja liikkumattomuus vaikuttavat lasten ja nuorten aivo- ja valtimoterveyteen.

”Suurin osa nuorista liikkuu liian vähän, mikä saattaa heikentää heidän oppimistaan. Tavoitteenani on kehittää ja tuoda käytäntöön tutkimusnäyttöön perustuvia ja aivo- ja valtimoterveyttä edistäviä liikuntaohjeita”, hän kertoi apurahojen jakotilaisuudessa.

Juho Vainion Säätiölle saapui kaikkiaan 372 hakemusta, joista suurin osa liittyi yleiseen terveyden edistämiseen sekä ravinnon ja liikunnan yhteydestä terveyteen.

”Säätiörahoituksen rooli tutkimuksen rahoittamisessa on viime vuosina korostunut, eikä tähän ole odotettavissa käännettä julkisen talouden kiristyessä. Kansanterveyttä edistävässä tutkimuksessa Juho Vainion Säätiön panos on tärkeä, ja jatkamme määrätietoisesti työtämme tukemalla monipuolisesti eri alojen tieteellisesti laadukkaita hankkeita”, sanoo säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Viherkenttä.

Lisätietoja:
juhovainionsaatio.fi
sari.s.aaltonen@helsinki.fi
andsou@utu.fi

Julkaistu

Lääketieteen tutkimusrahoitus 2022

Säätiöiden merkitys

Kotimaisten säätiöiden rooli lääketieteellisten tutkimusten rahoittajana on kasvanut nopeasti, osoittaa tuore selvitys. Yhteensä säätiöt ja kotimaiset rahastot myönsivät vuonna 2020 rahoitusta alan tutkimuksiin lähes 100 miljoonaa euroa.

Tutkimusrahoituksen väheneminen

Kliinisen lääketieteen tutkimusrahoitus on Suomessa vähentynyt huolestuttavasti, osoittaa selvitys. Kotimaiset säätiöt ovat nousseet suurimmaksi lääketieteen tutkimusrahoittajaksi, mutta sekään ei riitä paikkaamaan valtion rahoituksen vähenemää.

Julkaistu

Juho Vainion Säätiöltä 1,6 miljoonaa kansanterveyden tutkimukseen

Juho Vainion Säätiö myönsi lähes 1,6 miljoonaa euroa apurahoja kansanterveyden tutkimukseen. Kaikkiaan apurahoja myönnettiin 67 tutkimukselle. Suurapurahat, 100 000 euroa, saivat lääketieteen tohtori, THL:n tutkimusprofessori Veikko Salomaa ja filosofian tohtori, dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopistosta.

Tavallisten nautintoaineiden, kuten sokeroitujen virvoitusjuomien, kahvin ja alkoholin runsaaseen käyttöön liittyy useita terveydellisiä seuraamuksia. Virvoitusjuomien päivittäiseen käyttöön on raportoitu liittyvän lisääntynyttä kuolleisuutta. Sydän- ja verisuonitautien lisäksi myös syöpäkuolleisuus ja diabetekseen liittyvä kuolleisuus näyttävän lisääntyneen. Kahvin juonti suojaa jossain määrin diabetekselta, eräiltä maksasairauksilta ja Parkinsonin taudilta, mutta runsaaseen kofeiinin saantiin liittyy myös haittavaikutuksia. Alkoholi lisää maksasairauksien ja syöpätautien sekä eräiden neurologisten ja psykiatristen häiriöiden riskiä.

”Yhteyksien molekylaariset mekanismit tunnetaan huonosti. Ainakin osa näistä yhteyksistä saattaisi välittyä suoliston mikrobiomin muutosten ja mikrobiomin erittämien aineenvaihduntatuotteiden kautta. Meissä kaikissa elää triljoonia mikrobeja, valtaosa niistä paksusuolessa”, Veikko Salomaa sanoo.

THL:n koordinoimassa FINRISKI 2002 –tutkimuksessa kerättiin ulostenäytteet ja monipuoliset terveystiedot yli 7000 osallistujalta. Heidän terveyttään on seurattu yli 15 vuotta. Yhteistyössä San Diegon yliopiston tutkijoiden kanssa ulostenäytteistä on sekvensoitu mikrobien genomi eli metagenomi. Aineiston suuri koko ja pitkä seuranta tekevät siitä kansainvälisestikin ainutlaatuisen.

”Tähänastisissa analyyseissa olemme havainneet, että suoliston mikrobiomin koostumus ennustaa kokonaiskuolleisuutta ja alkoholista riippumatonta rasvamaksaa sekä aikuistyypin diabetesta. Olemme myös todenneet selvän yhteyden ruokavalion terveellisyyden ja suoliston mikrobiomikoostumuksen välillä. Juho Vainion Säätiön tuella on nyt tarkoitus analysoida, liittyvätkö sokeroitujen virvoitusjuomien, kahvin ja alkoholin käyttö suoliston mikrobiomikoostumukseen, ja miten näiden nautintoaineiden mahdolliset terveysvaikutukset välittyvät suoliston mikrobiston kautta. Oleellinen piirre tutkimuksessa on, että suoliston mikrobisto on muutettavissa.”

Harva lapsi tai nuori liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Lisäksi lasten ja nuorten ruokavalio sisältää usein liikaa sokeria ja tyydyttyneitä rasvoja sekä liian vähän kuitua, kasviksia ja hedelmiä. Epäterveellisillä elämäntavoilla voi olla kauaskantoisia seurauksia sekä aivojen että valtimoiden terveydelle.

”Tutkimme, miten lapsuuden ja nuoruuden aikainen paikoillaan olo, liikkuminen ja ruokavalion laatu näkyvät lasten ja nuorten aivoissa, kognitiivisissa toiminnoissa ja valtimoiden terveydessä. Tutkimuksessamme saadaan myös uutta tietoa valtimoterveyden yhteydestä aivojen terveydelle. Lisäksi saadaan tietoa siitä, voidaanko liikuntaa lisäämällä, paikoillaan oloa vähentämällä tai ruokavalion laatua parantamalla vaikuttaa näihin yhteyksiin. Saadaksemme tarkempaa tietoa lasten ja nuorten päivittäisten valintojen vaikutuksesta aivojen ja valtimoiden terveydelle, tutkimme, kuinka yksittäinen pitkään jatkuva istuminen yhdessä epäterveellisen aterian kanssa vaikuttaa aivojen toimintaan ja verenvirtaukseen, kognitiivisiin toimintoihin ja valtimoiden toimintaan. Lisäksi tutkimme, vaikuttaako päivän mittaan kerrytetty pieni määrä joko kohtuullisesti kuormittavaa tai raskasta liikuntaa näihin aivo- ja valtimoterveyden mittareihin”, Eero Haapala kertoo.

Tutkimuksessa hyödynnetään Itä-Suomen yliopistossa käynnissä olevaa pitkäkestoisen Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen sekä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa alkavan VERNA-tutkimuksen aineistoja. Tuloksia hyödyntämällä voidaan ymmärtää paremmin elintapojen merkitystä aivo- ja valtimoterveydelle ja suunnitella yhä tehokkaampia toimenpiteitä tukemaan aivojen ja valtimoiden terveyttä lapsuudesta alkaen.

”Viimeiset kaksi vuotta ovat muistuttaneet osaltaan myös elämäntapatekijöiden terveysvaikutuksista. Näitä koskeva tutkimus on tärkeällä sijalla Juho Vainio Säätiön tukipolitiikassa”, toteaa säätiön hallituksen puheenjohtaja, Aalto yliopiston työelämäprofessori Timo Viherkenttä.

Lisätietoja:
veikko.salomaa@thl.fi
eero.a.haapala@jyu.fi
Juho Vainion säätiö

Julkaistu

Juho Vainio säätiö myönsi apurahoja – painopisteenä Covid-19 -taudin tutkimus

Juho Vainion Säätiö myönsi 1,5 miljoonaa euroa apurahoja kansanterveydelliseen tutkimukseen. Erityisenä painopisteenä olivat COVID-19 -taudin vaikutukset elintapoihin ja terveysosaamiseen sekä myös elintapojen ja ympäristötekijöiden vaikutukset taudin riskiin.

”Emme valitettavasti elä viimeisen pandemian aikaa. Vuosi 2020 muistutti jälleen kouriintuntuvasti myös kansanterveyttä koskevan tutkimuksen tärkeydestä. Vaikka päähuomio on ollut rokotekehityksessä ja osin lääkkeissä, myös laajempi kansanterveydellinen tutkimus on etenkin pitemmällä tähtäyksellä kriittisen tärkeää”, sanoo säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Viherkenttä.

Kaikkiaan jaettiin 83 apurahaa. Tukea saavista tutkimuksista suurin osa käsittelee ravinnon ja liikunnan suhdetta terveyteen sekä mielenterveyttä. Keväällä 2020 säätiö osoitti ainutkertaisen 500 000 euron pikarahoituksen nopeisiin Covid-19-tutkimuksiin.

Säätiö myönsi myös kaksi 100 000 euron suurapurahaa, toisen tohtori Elina Sillanpään ja toisen professori Miia Kivipellon työryhmälle.

”Kansansairauksia ja fyysistä aktiivisuutta säätelevät lukuisat eri geenit, elämäntapatekijät ja näiden yhteisvaikutus. Polygeeninen riskisumma kuvaa satojen tuhansien tai miljoonien geenivarianttien yhteisvaikutusta tietyssä ominaisuudessa tai taudissa. Tutkimuksessa selvitetään perimän, fyysisen aktiivisuuden ja sydän- ja verisuonitautien ja aineenvaihduntasairauksien yhteyksiä käyttäen biopankki- ja väestöaineistoja”, kuvaa liikuntatieteiden tohtori ja gerontologian dosentti Elina Sillanpää.

Professori Miia Kivipellon johtamassa tutkimushankkeessa selvitetään, miten Covid-19-pandemia ja siihen liittyvät rajoitustoimet ovat vaikuttaneet iäkkäiden elintapoihin ja terveyteen ja erityisesti aivoterveyteen. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään vaikuttaako kaksivuotinen FINGER-elintapaohjelma pitkällä aikavälillä muistisairauksien ilmaantumiseen ja kognition heikentymiseen, sekä vaikuttaako aiempi elintapaohjelma Covid-19-pandemiasta selviytymiseen.

”Oli erityisen hienoa jälleen kerran todeta, miten korkeatasoisiin tutkimuksiin rahoitusta haettiin. Toisaalta oli ikävä joutua jättämään hyviäkin hankkeita rahoittamatta käytettävissä olevan potin täytyttyä. Suomessa on erityisen hyvät mahdollisuudet tehdä pitkiäkin seurantatutkimuksia hyvien kohorttiaineistojen ja rekisterien avulla”, sanoo apurahalautakunnan puheenjohtaja Matti Rautalahti.

Joka toinen vuosi myönnettävän Juho Vainion Säätiön 20 000 euron tunnustuspalkinnon saa tällä kertaa professori Jussi Huttunen.

”Kaikille alaa tunteville on selvää, että Jussi on suomalaisen kansanterveystyön ja -tutkimuksen gigantti. Siirtyminen eläkkeelle kokopäivätyöstä muutamia vuosia sitten ei ole myöskään merkinnyt Jussin jäämistä syrjään kansanterveysalan eturintamasta”, Timo Viherkenttä toteaa.

Top