Juho Vainion Säätiö myönsi yli 1,7 miljoonaa euroa apurahoja tutkimuksiin ja hankkeisiin, joissa selvitetään keinoja terveyskäyttäytymisen muuttamiseen niin yksilöillä kuin väestötasolla. Kaikkiaan apurahoja myönnettiin 67 tutkimukselle. Suurapurahat, 100 000 euroa, saivat terveysliikunnan professori Raija Korpelainen Oulusta ja akatemiaprofessori Olli Raitakari Turusta.
Raija Korpelaisen johtamassa, ODL Liikuntaklinikalla ja Oulun yliopistossa toteutettavassa hankkeessa selvitetään asuinympäristön bio- ja geodiversiteetin sekä rakennetun ympäristön piirteiden merkitystä väestön fyysisen liikkumiseen, paikallaanoloon ja unen vuorokauden aikaiseen vaihteluun, sydän- ja verisuonitautiriskiin sekä mielenterveyteen elämänkaaren aikana.
”Hyvinvointia edistävien ja kestävien asuinympäristöjen suunnittelussa keskeistä on kävelyn ja pyöräilyn edistäminen. Kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa asukkaiden liikkumisen mahdollisuuksiin. Jo paikallaanolon vähentäminen ja kevyt liikkeessä oleminen voivat tutkitusti olla merkityksellisiä terveystekijöitä. Jopa pienen istumiseen käytetyn ajan korvaaminen kevyellä liikkumisella päivittäin voisi tuottaa merkittäviä hyötyjä”, Raija Korpelainen sanoo.
Tutkimuksen kaltaista 24 tunnin kokonaisaktiviteettien tarkastelua suhteessa asuinympäristön piirteisiin ei ole aiemmin tehty, eikä väestöpohjaisia tutkimuksia aiheesta ole vielä olemassa. Operaattoridataa ei myöskään ole hyödynnetty aiemmin, ja myös maaperänäytteiden hyödyntäminen on uutta liikuntatutkimuksessa.
Toisen suurapurahan saajan Olli Raitakarin tutkimusryhmä selvittää suolistomikrobien terveysvaikutuksia sydän- ja verisuonitaudeissa.
Post doc -tutkijoista turkulainen Antti Kähäri tutkii terveellisen ruoan kulutusta ja ruokaturvattomuutta korkean inflaation aikana ja etenkin sitä, kuinka pienituloiset ja lapsiperheet pärjäävät.
”Terveys ja terveelliset ruokatottumukset jakautuvat Suomessa epätasaisesti erityisesti sosioekonomisten ryhmien välillä. Erot ovat osoittautuneet sitkeiksi, ja kalan kulutuksessa ne ovat jopa kasvaneet. Lisäksi yhteiskunnalliset kriisit ovat viimevuosien aikana vaikuttaneet edellytyksiin syödä terveellisesti” Kähäri kertoi apurahojen jakotilaisuudessa.
Ruoan hinnan nousu olikin Suomessa viime vuonna nopeinta 30 vuoteen. Kelan laskelmien mukaan Ukrainan sodan ja energiakriisin seurauksena 62 000 uutta kotitaloutta on joutunut köyhyyteen Suomessa. Kriisien haittavaikutusten on arveltu kasautuvan heikossa asemassa oleviin väestönosiin. 2010-luvulla köyhyysaste on Suomessa kasvanut etenkin perheissä, joissa on pieniä lapsia. Lisäksi hallituksen kaavailemat leikkaukset sosiaaliturvaan tulevat todennäköisesti heikentämään pienituloisten perheiden asemaa entisestään.
Osittain edellä mainituista syistä Suomessa onkin viime vuosina havahduttu ruokaturvattomuuteen. Sillä viitataan tilanteeseen, jossa taloudelliset resurssit eivät riitä kattamaan määrällisesti ja laadullisesti riittävää sekä sosiaalisesti hyväksyttävää ruokavaliota. Vuonna 2019 toteutetussa yli 6000 Palvelualojen ammattiliiton työntekijää kattaneessa tutkimuksessa havaittiin, että yli kolmannes heistä oli edeltävän kuukauden aikana joutunut taloudellisista syistä pienentämään aterioitaan, jättämään aterioita väliin, mennyt nälkäisenä nukkumaan tai ollut koko päivän syömättä. Näin ollen tässä hankkeessa analysoidaan viimeisen kolmen ja puolen vuoden aikaisia muutoksia ruokaostosten terveellisyydessä ja ruokaturvattomuudessa keskittyen erityisesti tulotason ja perherakenteen mukaisiin eroihin.
Väitöstutkijoiden apurahan saaneista Laura Hirva tutkii työssäuupumisen ja työssä suoriutumisen ajallisia kehityskaaria. ”Aiempi tutkimus viittaa, että työuupumus ja työssä suoriutuminen ovat kääntäen suhteessa toisiinsa, eli työssä eniten uupuneet suoriutuvat lähtökohtaisesti heikommin. On kuitenkin mahdollista, että pidemmällä aikavälillä nousee esille myös työntekijäryhmiä, jotka suoriutuvat hyvin työssään uupumuksesta huolimatta”, Laura Hirva sanoo.
”Tutkimuksemme selvittää, miten yksilöt ja organisaatiot voisivat tukea työntekijöiden jaksamista, kun työn kuormitus lisääntyy, ja voisivatko työntekijät hyödyntää itsesääntelystrategioita esimerkiksi organisaatiomuutoksissa”, Hirva sanoo.
Hakemuksia apurahoihin tuli yhteensä 503 eli yli sata enemmän kuin aiempina vuosina. Myös tänä vuonna Juho Vainion Säätiön tuki ukrainalaisten hakemuksia.
Lisätietoja:
raija.korpelainen@odl.fi
olli.raitakari@utu.fi
Juho Vainion Säätiö myöntää apurahoja kansanterveyttä ja terveitä elämäntapoja edistävään tutkimukseen ja toimintaan. Tuen kohteita ovat erityisesti terveysliikunta, terveellinen ravitsemus, tupakoinnista ja alkoholin käytöstä johtuvien terveyshaittojen torjuminen sekä mielenterveyden ja ympäristöterveyden edistäminen.