Apurahan hakijalle

Henkilökohtaista työskentelyapurahaa hakevan tulee itse laatia apurahahakemus. 

Säätiön myöntämät apurahat ovat: 

1) Henkilökohtainen työskentelyapuraha

• Luonnolliselle henkilölle.
• Tyypillisiä henkilökohtaisen työskentelyapurahan kohteita ovat väitöskirjatyöt.
• Henkilökohtaista työskentelyapurahaa hakevan tulee itse laatia apurahahakemus.
• Jos kohteena ovat väitöskirjatyöt, tulee hakijan ilmoittaa hakulomakkeessa väitöskirjan ohjaajat.
• Apurahaa ei myönnetä perustutkinnon lopputyötä varten
  
• Henkilökohtaisen työskentelyapurahan tarkoituksena on apurahansaajan toimeentulon turvaaminen, jotta hän voi keskittyä siihen tutkimustyöhön tai hankkeeseen, johon apuraha on myönnetty.
• Henkilökohtaisesta työskentelyapurahasta saa käyttää enintään 50% apurahalla tuetun tutkimuksen tai muun hankkeen kulujen kattamiseen.
• Apurahansaajan on ilmoitettava, jos hän apurahakaudella saa palkallisen paikan tutkijakoulusta tai tohtorikoulutusohjelmasta tai vastaavan.
  • Tällaisessa tilanteessa apuraha lähtökohtaisesti peruutetaan tai sen maksamista voidaan hakijan pyynnöstä sekä perustellusta ja hyväksytystä syystä lykätä. 
  • Apurahaa voi hakijan pyynnöstä sekä perustellusta ja hyväksytystä syystä kohdentaa apurahakauden aikana osittain hakemuksesta poikkeavalla tavalla esimerkiksi tutkimuksen kuluihin tilanteiden muuttuessa. 
  • Näiden poikkeuksien osalta hakijan tulee saada JVS:n lupa etukäteen. 
• Henkilökohtaiseen työskentelyyn myönnetään apurahoja tyypillisesti 6 kuukauden (13.000 euroa) tai yhden vuoden (26.000 euroa) työskentelyä varten, mutta saadulle apurahalle voidaan uudesta hakemuksesta myöntää jatkoa.
• JVS ilmoittaa Melalle sen maksimimäärän, jonka apurahansaaja saa käyttää kulujen kattamiseen eli max. 50%, jolloin kyseessä on työskentelyapuraha.
• JVS  ei ilmoita Melalle apurahalla työskentelyn aikaa, vaan apurahansaajan tulee itse ilmoittaa Melalle, minkä ajan hän työskentelee tällä apurahalla.

Juho Vainion säätiö myöntää henkilökohtaista työskentelyapurahaa samaan tutkimukseen maksimissaan kolmena vuonna, eli hakija voi jättää enintään kaksi jatkohakemusta. 

2) Tutkijatohtorin (post doc-tutkija) apuraha

• Luonnolliselle henkilölle.
  
• Hakijana voi olla tutkija, jonka tohtorintutkinnon suorittamisesta on kulunut hakuajan päättyessä enintään neljä vuotta tai enintään kahdeksan vuotta, jos tohtorintutkinto on suoritettu samanaikaisesti erikoislääkärinkoulutuksen kanssa. Vain erityisistä syistä (äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa, varusmies- tai siviilipalvelus tai pitkäaikainen sairaus) otetaan huomioon myös hakija, jonka tutkinnon suorittamisesta on kulunut pidempään kuin yllä mainittu aika väitöksestä.
• Apurahaa hakevan tulee itse laatia apurahahakemus.
• Tutkijatohtorin apuraha voidaan myöntää apurahansaajan toimeentulon turvaamiseen ja/tai tutkimuksen kulujen kattamiseen.
• Kulujen osuutta apurahan määrästä ei ole rajoitettu.
• Käytössä ei muitakaan rajoituksia.
• Tutkijatohtorin apurahan saa maksaa apurahansaajalle apurahana tai palkkana tutkimusyhteisön kautta. Jos apurahansaaja maksaa apurahasta palkkaa tutkimusta hyödyttävään tarkoitukseen, apurahansaaja on velvollinen huolehtimaan ennakonpidätyksistä ja muista normaaleista työnantajavelvoitteista.
• Tutkijatohtorin apurahan määrä on enintään 27.000 euroa, työskentelyaikaa ei määritetä.
• Jos tutkijatohtori käyttää apurahaansa henkilökohtaisena työskentelyapurahanaan, hänen tulee itse ilmoittaa Melalle, kuinka kauan hän tällä apurahallaan työskentelee.

Juho Vainion säätiö myöntää tutkijatohtorin apurahaa samaan tutkimukseen maksimissaan kolmena vuonna eli hakija voi jättää enintään kaksi jatkohakemusta. 

3) Ryhmille myönnettävä hankeapuraha

• Nimetyn henkilön johdolla työskentelevälle työryhmälle
• Apurahaa ei myönnetä juridisille henkilöille, kuten yhdistyksille, järjestöille tai muille yhteisöille. 
• Apurahaa ei myönnetä perustutkinnon lopputyötä varten.
• Apurahahankkeeseen on aina sisällyttävä myös tieteellinen tutkimusosa. 
• Hankeapurahan tarkoituksena on kattaa tutkimushankkeen tai muun hankkeen toteuttamiseksi tarpeelliset kustannukset, kuten työryhmän jäsenten palkkakustannukset ja muut välttämättömät kustannukset.
• Kulujen osuutta apurahan määrästä ei ole rajoitettu.
• Käytössä ei muitakaan rajoituksia.
• Ryhmille myönnettävän hankeapurahan määrä on yleensä enintään 30.000 euroa, työskentelyaikaa ei määritetä.
• Jos työryhmälle myönnettyä hankeapurahaa jaetaan työryhmän johtajalle (vastuuhenkilölle) tai jäsenille edelleen apurahana eikä palkkana, yllä mainitun työryhmän vastuuhenkilön on ilmoitettava vakuutusyhtiölle (Melalle) niiden työryhmässä työskentelevien henkilöiden nimet, yhteystiedot ja henkilötunnukset, jotka työskentelevät apurahalla, sekä kullekin henkilölle apurahana jaettu rahasumma. Apurahansaajien tulee itse ilmoittaa Melalle, kuinka kauan hän tällä apurahallaan työskentelee.
• Työryhmän vastuuhenkilön / johtajan vastuulla on myös apurahan käyttöä ja tutkimuksen edistymistä koskeva raportointi säätiölle.

Juho Vainion säätiö myöntää rahoitusta samaan tutkimushankkeeseen maksimissaan kahtena vuonna, eli hakija voi jättää enintään yhden jatkohakemuksen. 

Mihin tarkoitukseen säätiö myöntää apurahoja

Tuen kohteita ovat myös esimerkiksi terveysliikunta, terveyttä edistävä ravitsemus, tupakoinnista ja alkoholin ja muiden päihteiden käytöstä johtuvien terveyshaittojen torjuminen, mielenterveyden edistäminen ja ympäristö- ja asumisterveyden edistäminen (ml. rakennusten terveyshaittojen torjuminen).

Milloin apurahaa voi hakea

Apurahoja voi hakea kerran vuodessa. Apurahojen hakuaika on vuosittain syyskuu, jolloin siis haetaan seuraavalle vuodelle myönnettäviä apurahoja.

Apurahojen hakuilmoitus julkaistaan säätiön kotisivuilla kesän kuluessa.

Apurahojen suuruus

Säätiön erityyppisten apurahojen suuruuden voi odottaa asettuvan seuraavalle tasolle:

• Tyypillinen henkilökohtaisen työskentelyapurahan määrä on joko 13.000 euroa, mikä on tarkoitettu 6 kk:n työskentelyyn tai 26.000 euroa, tarkoitettu yhden vuoden työskentelyyn.
• Tutkijatohtorin apurahan määrä on enintään 27.000 euroa, työskentelyaikaa ei määritetä.
• Ryhmille myönnettävän hankeapurahan määrä on yleensä enintään 30.000 euroa, työskentelyaikaa ei määritetä.

Miten hakemus tehdään

Apurahahakemus tulee tehdä säätiön apurahajärjestelmään. Hakemuksen tai osan siitä voi tehdä myös englanninkielellä. Säätiö ei pyydä suosituksia apurahahakemusten tueksi. Hakijoiden tulee ilmoittaa hakemuksessaan mikäli sen tekemisessä on käytetty tekoälyä. Hakemuksessa ei voi olla liitteitä.

Juho Vainion säätiölle (JVS) tulee joka syksy satoja hakemuksia. Arvioitsijoita on yleensä viisi. Kaikkien tausta on hieman erilainen, mutta asiantuntija löytyy ainakin ravitsemustieteen, liikuntatieteiden, lääketieteen, mielenterveyden ja ympäristöterveyden hakemuksille. Hankkeiden jakaminen arvioitsijan taustan perusteella ei kuitenkaan onnistu kuin osittain, koska jääviyksien takia arvioitsijat eivät esimerkiksi annan arviota oman osastonsa tai ohjattaviensa hakemuksiin. Jokaisen hakemuksen lukee kolme arvioitsijaa ja jokaisella arvioitsijalla on noin 200 hakemusta luettavana. Yleensä lukuaikaa on 1,5 kuukautta.

Tämä kaikki tarkoittaa kahta asiaa: 1) yleensä korkeintaan yksi arvioitsija kolmesta on selkeästi hakemuksen alan syvällinen asiantuntija; 2) aikaa yhden hakemuksen lukemiseen ei ole kovin runsaasti. Miten hakijoiden sitten pitää huomioida nämä seikat?

• Kirjoita niin, että ”läheisen, mutta vieraan alan asiantuntija” ymmärtää hakemuksesi – älä pelkää yksinkertaistaa.
• Kirjoita selkeästi. JVS:llä on käytössä merkkirajoitus, mutta käytä esimerkiksi kappalejakoja mieluummin liian usein kuin liian harvoin – on raskasta lukea metodeja tai taustakirjallisuutta, jossa on vain yksi pitkä kappale.
• Jos teksti on englanniksi, on aina hyvä kirjoittaa tiivistelmä suomeksi. Silloin sinne voi nostaa keskeisimmät käsitteet, jotka helpottava englanninkielisen osuuden lukemista (etenkin silloin, jos arvioitsija ei ole ihan perehtynyt juuri tämän hakemuksen alaan).

Tyypillinen rahoitus JVS:llä on 26 000–30 000 euroa. Tätä kuitenkin useimmin käytetään osana isomman kokonaisuuden rahoituksessa. Olisi hyvä, että hakemuksesta jo tavoitteita esitettäessä keskityttäisiin siihen, mitä juuri tällä rahalla tehdään – tietenkin kokonaisuutta unohtamatta. Varsinkin jos tuosta isommasta kokonaisuudesta on esimerkiksi jo puolet tehty ja julkaistu, nämä asiat on hyvä tuoda esille taustassa (tutkijoiden aikaisempi työ tällä alalla).

Monessa interventiossa jäi epäselväksi, mikä on päävastemuuttuja ja mihin tilastollisen voiman laskelma perustuu. Yleisemminkin voi sanoa, että hyvin suuri tavoitteiden määrä (esim. 10) hankaloittaa sen hahmottamista, mikä tässä hankkeessa on hakijan mielestä kaikkein oleellisinta.

Säätiö myöntää apurahoja kansanterveyttä ja terveitä elämäntapoja edistävään tutkimukseen ja toimintaan. Tässä sana ”edistävään” on tärkeä, mutta samalla haasteellinen. Kansanterveyden alalla on erittäin tärkeää tehdä tutkimusta, joka ei tarjoa selkeitä sovelluksia: kartoittaa kansallista tilannetta, tutkia elintapojen ja terveyden välisten yhteyksien fysiologiaa, kehittää uusia merkkiaineita tai laitteita terveyden tutkimusta varten, jne. JVS:n omat tavoitteet eivät estä sitä, etteikö em. tyyppisiä tutkimuksia voisi rahoittaa. Tämä vain tarkoittaa, että ainakin rajatapauksissa – kun erilaisia tutkimuksia verrataan – selkeät soveltamismahdollisuudet ovat myönteinen asia. Sama koskee tutkimuksen kohderyhmää: painopiste on terveyden edistämiseen liittyvissä tutkimuksissa. Pelkästään solu-, koe-eläin- tai sairauksien hoitoihin liittyviä tutkimuksia ei rahoiteta.

Tutkimussuunnitelma

Tutkimussuunnitelmaa varten löytyy apurahajärjestelmässämme hakemuksen 2. välilehdellä oma sivunsa. Tutkimussuunnitelman sisältöä ohjaavat ko. välilehden kunkin täytettävän ”laatikon” edellä olevat kysymykset. Vastaamalla esitettyihin kysymyksiin tutkimussuunnitelman sisällön odotetaan vastaavan melko hyvin Suomen Akatemian tutkimussuunnitelmalle määrittämiä linjauksia. Kullakin täytettävällä kohdalla on oma maksimimerkkimääränsä, mikä tarkoittaa sitä, että tutkimussuunnitelma ei voi olla ainakaan seitsemää sivua pidempi.

Tutkimussuunnitelman sisällön tulisi koostua seuraavista asioista:

Tausta

• Tutkimuksen/hankkeen merkitys kansallisesti ja kansainvälisesti
• Lyhyt kuvaus saman aiheen aikaisemmasta tutkimuksesta ja miten ko. tutkimus liittyy siihen
• Kuinka pitkälle työ on edistynyt ja kuinka paljon ja mitä vielä pitäisi tehdä

Tavoite

• Tutkimuksen/hankkeen tavoite
  
• Hypoteesit ja kysymyksenasettelut
  
• Tutkimusmetodit ja tutkimusmateriaali

Käytettävät tutkimusmetodit / Kuvaus hankkeeseen liittyvästä tieteellisestä tutkimusosiosta

• Tutkimusmateriaali, miten se kerätään ja miten sitä käytetään
• Eettiset näkökulmat sekä mahdolliset eettiset lausunnot tutkimusmetodeihin ja -materiaaliin liittyen.

Tulokset

• Odotetut tulokset ja niiden tieteellinen ja yhteiskunnallinen merkitys
• Tutkimustulosten mahdollinen soveltaminen ja hyödyntäminen / Arviointi hankkeen vaikuttavuudesta ja hyödyistä
• Tulosten ja kerätyn materiaalin julkaisu ja muu levitys

Apurahojen hakuprosessista

Jos hakija on saanut aiemmin samaan tutkimukseensa tai hankkeeseensa Juho Vainion Säätiön apurahan, kyseessä on jatkohakemus. Tällöin hakijan on annettava jatkohakemuksessaan edistymisselostus (selostus tähänastisesta edistymisestään) ehtona jatkorahoitukselle. Juho Vainion säätiö myöntää rahoitusta samaan tutkimushankkeeseen maksimissaan kolmena vuonna, eli hakija voi jättää enintään kaksi jatkohakemusta.

Jos hakija on saanut aiemmin Juho Vainion Säätiön apurahan toiseen muuhun tutkimukseensa tai hankkeeseensa, hakijan on ennen uuden hakemuksen käsittelyä annettava valmistuneesta tutkimuksesta tai hankkeesta säätiölle loppuraportti tai vielä keskeneräisestä edistymisselostus.

Säätiö ei ota vastaan paperisia hakemuksia, vaan hakemus tulee tehdä apurahajärjestelmässä.

Apurahapäätökset

Päätökset seuraavalle kalenterivuodelle myönnettävistä apurahoista tehdään hakemusvuoden marras-joulukuussa.

Apurahan saajien nimet ja myönnetyt apurahat julkaistaan säätiön kotisivuilla www.juhovainionsaatio.fi viipymättä kohta sen jälkeen, kun hallitus on päätöksensä tehnyt.

Apurahojen jakotilaisuus pidetään Helsingissä myöntöpäätöksiä seuraavan vuoden tammikuussa. Kutsut apurahansaajille lähetetään sähköpostitse.

Apurahojen maksaminen alkaa maksusuunnitelmansa asianmukaisesti lähettäneille heti alkuvuodesta.