Juho Vainion Säätiöltä 1,6 miljoonaa kansanterveyden tutkimukseen

Juho Vainion Säätiö myönsi lähes 1,6 miljoonaa euroa apurahoja kansanterveyden tutkimukseen. Kaikkiaan apurahoja myönnettiin 67 tutkimukselle. Suurapurahat, 100 000 euroa, saivat lääketieteen tohtori, THL:n tutkimusprofessori Veikko Salomaa ja filosofian tohtori, dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopistosta.

Tavallisten nautintoaineiden, kuten sokeroitujen virvoitusjuomien, kahvin ja alkoholin runsaaseen käyttöön liittyy useita terveydellisiä seuraamuksia. Virvoitusjuomien päivittäiseen käyttöön on raportoitu liittyvän lisääntynyttä kuolleisuutta. Sydän- ja verisuonitautien lisäksi myös syöpäkuolleisuus ja diabetekseen liittyvä kuolleisuus näyttävän lisääntyneen. Kahvin juonti suojaa jossain määrin diabetekselta, eräiltä maksasairauksilta ja Parkinsonin taudilta, mutta runsaaseen kofeiinin saantiin liittyy myös haittavaikutuksia. Alkoholi lisää maksasairauksien ja syöpätautien sekä eräiden neurologisten ja psykiatristen häiriöiden riskiä.

”Yhteyksien molekylaariset mekanismit tunnetaan huonosti. Ainakin osa näistä yhteyksistä saattaisi välittyä suoliston mikrobiomin muutosten ja mikrobiomin erittämien aineenvaihduntatuotteiden kautta. Meissä kaikissa elää triljoonia mikrobeja, valtaosa niistä paksusuolessa”, Veikko Salomaa sanoo.

THL:n koordinoimassa FINRISKI 2002 –tutkimuksessa kerättiin ulostenäytteet ja monipuoliset terveystiedot yli 7000 osallistujalta. Heidän terveyttään on seurattu yli 15 vuotta. Yhteistyössä San Diegon yliopiston tutkijoiden kanssa ulostenäytteistä on sekvensoitu mikrobien genomi eli metagenomi. Aineiston suuri koko ja pitkä seuranta tekevät siitä kansainvälisestikin ainutlaatuisen.

”Tähänastisissa analyyseissa olemme havainneet, että suoliston mikrobiomin koostumus ennustaa kokonaiskuolleisuutta ja alkoholista riippumatonta rasvamaksaa sekä aikuistyypin diabetesta. Olemme myös todenneet selvän yhteyden ruokavalion terveellisyyden ja suoliston mikrobiomikoostumuksen välillä. Juho Vainion Säätiön tuella on nyt tarkoitus analysoida, liittyvätkö sokeroitujen virvoitusjuomien, kahvin ja alkoholin käyttö suoliston mikrobiomikoostumukseen, ja miten näiden nautintoaineiden mahdolliset terveysvaikutukset välittyvät suoliston mikrobiston kautta. Oleellinen piirre tutkimuksessa on, että suoliston mikrobisto on muutettavissa.”

Harva lapsi tai nuori liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Lisäksi lasten ja nuorten ruokavalio sisältää usein liikaa sokeria ja tyydyttyneitä rasvoja sekä liian vähän kuitua, kasviksia ja hedelmiä. Epäterveellisillä elämäntavoilla voi olla kauaskantoisia seurauksia sekä aivojen että valtimoiden terveydelle.

”Tutkimme, miten lapsuuden ja nuoruuden aikainen paikoillaan olo, liikkuminen ja ruokavalion laatu näkyvät lasten ja nuorten aivoissa, kognitiivisissa toiminnoissa ja valtimoiden terveydessä. Tutkimuksessamme saadaan myös uutta tietoa valtimoterveyden yhteydestä aivojen terveydelle. Lisäksi saadaan tietoa siitä, voidaanko liikuntaa lisäämällä, paikoillaan oloa vähentämällä tai ruokavalion laatua parantamalla vaikuttaa näihin yhteyksiin. Saadaksemme tarkempaa tietoa lasten ja nuorten päivittäisten valintojen vaikutuksesta aivojen ja valtimoiden terveydelle, tutkimme, kuinka yksittäinen pitkään jatkuva istuminen yhdessä epäterveellisen aterian kanssa vaikuttaa aivojen toimintaan ja verenvirtaukseen, kognitiivisiin toimintoihin ja valtimoiden toimintaan. Lisäksi tutkimme, vaikuttaako päivän mittaan kerrytetty pieni määrä joko kohtuullisesti kuormittavaa tai raskasta liikuntaa näihin aivo- ja valtimoterveyden mittareihin”, Eero Haapala kertoo.

Tutkimuksessa hyödynnetään Itä-Suomen yliopistossa käynnissä olevaa pitkäkestoisen Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen sekä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa alkavan VERNA-tutkimuksen aineistoja. Tuloksia hyödyntämällä voidaan ymmärtää paremmin elintapojen merkitystä aivo- ja valtimoterveydelle ja suunnitella yhä tehokkaampia toimenpiteitä tukemaan aivojen ja valtimoiden terveyttä lapsuudesta alkaen.

”Viimeiset kaksi vuotta ovat muistuttaneet osaltaan myös elämäntapatekijöiden terveysvaikutuksista. Näitä koskeva tutkimus on tärkeällä sijalla Juho Vainio Säätiön tukipolitiikassa”, toteaa säätiön hallituksen puheenjohtaja, Aalto yliopiston työelämäprofessori Timo Viherkenttä.

Lisätietoja:
veikko.salomaa@thl.fi
eero.a.haapala@jyu.fi
Juho Vainion säätiö

Top