Juho Vainion säätiön suurapurahoilla tutkitaan dementiariskiä, masennusta ja psykoottisia häiriöitä

Juho Vainion säätiö on myöntänyt yli 1,5 miljoonaa euroa apurahoja kansanterveyttä ja terveitä elämäntapoja edistäviin tutkimuksiin ja muuhun terveyttä edistävään toimintaan vuodelle 2020.

Apurahoista kaksi on suurapurahoja, molemmat suuruudeltaan 100 000 euroa.

Suurapurahan saivat dosentti Suvi Rovio ja työryhmä Turun yliopistosta tutkimusaiheeseen Primordiaaliset ja ylisukupolviset kognitiivista toimintaa määrittävät tekijät LASERI-tutkimuksessa sekä professori Jouko Miettunen Oulun yliopistostaaiheeseen Masennuksen ja psykoosien riskitekijät Pohjois-Suomen vuoden 1966 ja 1986 syntymäkohorteissa.

Seuraavan kahden vuosikymmenen aikana pelkästään kliinisesti todettavan dementian yleisyys kaksinkertaistuu, ja lievemmät kognitiiviset häiriöt lisääntyvät jopa enemmän. Ne ovat jo nyt kansanterveydellinen ongelma.

Kansallinen Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät- eli LASERI-tutkimus käynnistyi vuonna 1980. Siitä kerätyn aineiston viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että aiemmin vanhuudessa tai keski-iässä havaitut riskitekijät saattavat olla osallisena kognitiivisiin toimintoihin jo lapsuudesta alkaen eli paljon aiemmin luultua aiemmin.

”Juho Vainion Säätiön rahoittama PRIMACOG-tutkimus selvittää nyt entistä tarkemmin, missä vaiheessa elinkaarta eri riski- ja suojatekijät alkavat vaikuttaa aikuisuuden kognitiivisen toiminnan tasoon ja sen muutoksiin”, dosentti Rovio kertoo. 

Dosentti Suvi Rovio.

Tutkimusaineisto kattaa 7000 tutkittavaa. Eri riski- ja suojatekijöiden yhteyksiä kognitiiviseen toimintaan voidaan tutkia myös ylisukupolvisesta näkökulmasta hyödyntämällä tutkittavien vanhemmilta ja lapsilta kerättyjä tietoja.

Masennus ja psykoottiset häiriöt ovat yleisiä ja vakavia mielenterveyshäiriöitä, jotka vaikuttavat suureen osaan väestöä.

Jouko Miettusen tutkimuksessa selvitetään, kuinka riskitekijät eroavat masennus- ja psykoottisten häiriöiden välillä ja kuinka riskitekijät (kuten päihteet ja muut elintavat) liittyvät toisiinsa.

”Masennuksen riskitekijöitä ovat esimerkiksi naissukupuoli, sukurasitus, yksinäisyys, työttömyys, päihteiden käyttö, elämäntapahtumat ja persoonallisuuden piirteet. Skitsofrenian riskitekijöitä ovat esimerkiksi isän korkea ikä, synnytyskomplikaatiot, kannabiksen käyttö, viivästynyt motorinen kehitys ja alhainen älykkyysosamäärä”, professori Miettunen sanoo. Tutkimuksen tavoitteena on saada luotettavaa tietoa masennuksen, skitsofrenian ja muiden psykoosien riskitekijöistä, niiden spesifisyydestä, yhteisvaikutuksista ja aikatrendeistä ja tunnistaa suurimmassa sairastumisriskissä olevia henkilöitä.

Professori Jouko Miettunen.