Timo Viherkentän puhe apurahanjakotilaisuudessa 20.1.2020

Hyvät apurahojen saajat, arvoisat kutsuvieraat, Ladies and gentlemen!

A warm welcome to Juho Vainio Foundation’s annual celebration of new research grants. This event will be mostly in Finnish but i​n these brief opening remarks, I will say a few words in Englis​h as well​.

Our foundation is the biggest Finnish foundation dedicated to financing research and activities that promote public health and healthy lifestyles. The main way to carry out this is awarding research grants. This is done once a year and it is of course the basic reason for us being here today. Our foundation has been increasing the overall amount of grants over the years and I am pleased to tell that for 2020 we are providing 1.5 million euros to ​74 individuals and research teams.​ ​About half of these are for doctoral thesis work but there are many grants for post-doctoral work and different projects, too. Out of these decisions, two are large grants of 100 000 euros.

​A​ll of you here who are recipients of grants can of course be glad for the money – but also ​proud. According to our grant committee which has thoroughly scrutinized the applications, both the number and the quality of applications ​was especially high this year. And as our committee is composed of academically top class experts, there is no reason to doubt this characterisation. So you who have made it through the competition of more than 440 applications can certainly congratulate yourselves.

​The real estate developer Juho Vainio established our foundation which carries his name soon 60 years ago. Juho Vainio was a successful businessman but he also had public health close to his heart. We in the foundation are proud to be able to promote research on this area in a meaningful way. The financing of our grants is still for the most part based on rental income from the very same four houses in the centre of Helsinki that Juho Vainio left behind. 

Yksi leimaa antava piirre säätiömme apurahapolitiikassa on myöntöjen kohdistuminen eri tieteenaloille, joita yhdistää säätiön tarkoitus: kansanterveyden ja terveiden elintapojen edistäminen. Keskeiset tuettavat tieteenalat ovat lääketiede, ravitsemustiede ja liikuntatiede. Näille aloille ei ole virallisia tai epävirallisia kiintiöitä apurahojen jakautumisessa vaan jakauma on seurausta hakemuskohtaisesta arvioinnista. Tämän mukaisesti jakauma myös vaihtelee jonkin verran vuosittain.

​Olemme kuitenkin viime vuosina valinneet yhden erityisen painopistealueen, johon olemme halunneet kohdistaa tavanomaista enemmän rahoitusta. Olemme antaneet erityistä painoarvoa niille tutkimuksille tai hankkeille, joissa käsitellään lasten terveyskäyttäytymisen ja terveyden vaikutusta myöhemmin elämässä.Saimmekin nytkin tältä alueella runsaasti hyviä hakemuksia ja näihin myös osoitettiin merkittävästi rahoitusta. Suunnitelmissa on jatkaa tällaista painopisteajattelua myös tulevaisuudessa. Tuleva painopiste on harkinnassa ja julkistetaan aikanaan hakuilmoituksessa.

There has of course been huge progress in many areas of public health both globally and also in Finland. This is absolutely one of the most important developments in the history of mankind. However, as in many areas, there are sometimes steps back in the development of public health too. It is getting quite clear that today’s ways of life tend to involve some elements which have adverse effects on some aspects of health.

During the latter half of the decade that just ended, there have been perhaps surprising findings of decrease in life expectancy in a number of countries, especially in the United States but also in the United Kingdom, France and the Netherlands. There is no single reason for this development. As we know, one big factor in many countries is increasing overweight and obesity. According to the OECD, more than half of the population is overweight in almost all OECD countries and a quarter of adults are obese. Country differences are huge: while a quarter of Japanese were overweight in 2017, the figure exceeded 70 per cent in the United States. The organisation estimates that between 2020 and 2050 overweight-related illnesses will reduce life expectancy by .9 to as much as 4.2 years, depending on the country.

Rankings of life expectancy are among the few international comparisons where Finland is not at the top. We in Juho Vainio Foundation believe we did the right thing a year ago by giving a special prize to Professor Pertti Mustajoki who for decades has been a strong voice in the fight against obesity.

However, in most countries developments are still mainly positive. Surprisingly strong figures come from Russia where life expectancy has increased at an almost unbelievable pace of five years during a ten-year period – at the same time when, according to the WHO, alcohol consumption has been reduced by half.

Itse työskentelen eläkerahastosektorilla. Siellä hätkähdettiin vuosi sitten havainnoista, joiden mukaan uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä oli noussut Suomessa suorastaan rajusti. Vaikka samanlaista nousua ei ole enää nähty, myöskään ei ole nähty paluuta aiemmille tasoille. Kun yleisissä terveystiedoissa ei ole nähty vastaavaa heikkenemistä, työkyvyttömyyseläkehakemusten määrän kasvun syyt ovat jääneet osin epäselviksi. Viime vuonna nähtiin uutena ilmiönä myös sittemmin kuopatun aktiivimallin aiheuttaneen työkyvyttömyyseläkehakemuksia. Tältä osin kyse ei ainakaan pääsääntöisesti liene ollut terveyteen liittyvistä muutoksista vaan ehkä siitä, että ainakin osa kyseisistä henkilöistä siirtyi sellaisen sosiaaliturvan piiriin, johon he kuuluvatkin. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrän ja syiden kehitystä on kuitenkin seurattava tarkoin niin käytännön ennaltaehkäisyn kuin politiikkatoimienkin suuntaamiseksi. Etenkin nuoremmissa ikäluokissa huomattavan suuressa osassa tapauksia työkyvyttömyyden syynä ovat mielenterveyden häiriöt.

Vuosi sitten tässä tilaisuudessa kannustin läsnä olleita pohtimaan entistä aktiivisemmin keinoja, joilla tieteen tuloksia saatettaisiin entistä tehokkaammin laajempaan tietoon. Mielestäni tällä on aivan erityinen merkitys, kun on kyse kansanterveyttä edistävästä tutkimuksesta. Korostuneesti tämä koskee sellaista monien täälläkin olevien tutkimusta, joka liittyy suoraan ihmisten elintapoihin. Vaikkapa ravitsemustieteellisen ja liikuntatieteellisen tutkimuksen löydöksillä on usein annettavaa meille kaikille arkielämässä. Ehkä aivan erityisesti ravitsemuksessa näyttää siltä, että aivan muualta kuin tieteellisestä tiedosta kumpuavia väitteitä ja uskomuksia riittää.

Kiitän apurahaprosessiin osallistuneita säätiön hallituksen ja apurahalautakunnan jäseniä sekä säätiön toimihenkilöitä. Minulla on ilo osoittaa erityiset kiitokset professori Jussi Huttuselle, joka on jäämässä pois pitkäaikaisista keskeisistä tehtävistä säätiössämme. Jussi on vuodesta 2000 toiminut säätiössä ensin hallituksen jäsenenä ja sitten puheenjohtajana ja hallituskautensa jälkeen jatkanut vielä viiden vuoden ajan apurahalautakunnan johdossa. On vakava understatement, jos todetaan, ettei säätiöllä olisi sen nykyistä asemaa terveystutkimuksen kentässä ilman Jussi Huttusen panosta.