Tekijä: jvsadminwp

Julkaistu

Juhlaesitelmä: ”Pitkää ikää ihannoidaan, mutta vanhuutta karsastetaan”

13.03.2017
 Juhlaesitelmä, professori Marja Jylhä 20.1.2017
Satavuotias Suomi elää keskellä pitkäikäisyyden vallankumousta, mutta ei oikein tiedä miten siihen suhtautuisi. Vuonna 2030, kolmentoista vuoden kuluttua, joka neljäs suomalainen on yli 65 vuotias ja joka 14. yli 85-vuotias. Verrattuna 13 vuoden takaiseen tilanteeseen eli vuoteen 2004, yli 65-vuotiaiden määrä melkein kaksinkertaistuu, yli 85-vuotiaiden määrä melkein kolminkertaistuu ja sata vuotta täyttäneiden määrä reilusti nelinkertaistuu. Pidempi elämä on ihmiskunnan ikiaikainen toive ja sen toteutuminen yhteiskuntakehityksen kenties suurin saavutus.
Suhtautuminen siihen on kuitenkin ristiriitaista. Julkisuudessa pitkää ikää ihannoidaan, mutta vanhuutta karsastetaan. Vanhuusiän palvelut ovat keskeinen julkisen talouden säästökohde.
Vanhenemistutkimuksen tavoitteena ei ole elämän pidentäminen vaan ikääntyvien ja vanhojen hyvä elämä ja kohtuullinen terveys. Viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat, että varhaislapsuuden ja jopa syntymää edeltävän ajan olosuhteet vaikuttavat terveyteen vielä keski-iässä ja vanhuudessakin. Toisaalta tiedämme, että vanhuusiän terveydelle ovat hyväksi samat asiat kuin nuorempienkin: tupakoimattomuus, niukka alkoholinkäyttö, runsas liikunta ja tasapainoinen ravinto. Mitä vanhempia ollaan, sitä keskeisemmässä asemassa on myös toimiva ja asiantunteva terveydenhuolto. Mutta vanhuusiän hyvään elämään tarvitaan muutakin.
Tervaskannot 90+-hankkeessamme olemme kahden vuosikymmenen ajan tutkineet yli 90-vuotiaita tamperelaisia. Ehkä tärkein havainto on ikäryhmän suuri heterogeenisuus, moninaisuus: Jotkut matkailevat, ajavat pyörällä kauppaan ja osallistuvat aktiivisesti yhteiskuntaan, noin kolmasosan elämä sujuu hyvin kun saa vähän apua ja runsas kolmannes on arjessaan suuresti riippuvainen toisten avusta. Yhdeksänkymmenvuotiaalla on edessään enemmän elinvuosia kuin ennen ja näyttää, että sekä hyväkuntoisena että huonokuntoisena elettävä aika pitenee. Joka toisella on ainakin kolme sairautta, mutta enemmistö arvioi oman terveytensä hyväksi tai ainakin keskinkertaiseksi. Kun harva säilyy sairauksitta korkeaan ikään, tutkijat ovatkin nyt kiinnostuneita niistä voimavaroista, joiden turvin toimintakyky ja elämänlaatu voivat säilyä hyvinä sairauksista huolimatta. Tervaskantojen oman käsityksen mukaan hyvän vanhuuden tärkeimpiä tekijöitä ovat sopiva elinympäristö ja koti, itsenäisyys oman elämän ratkaisuissa, kohtuullinen toimintakyky ja hyvät sosiaaliset suhteet mutta myös hyvä kuolema. He haluavat elää omassa kodissaan niin kauan kuin mahdollista, mutta toivovat saavansa hyvän hoitopaikan sitten, kun kotona asuminen käy liian
vaikeaksi.
Vanhuuden kynnyksellä olevien, seitsemättä vuosikymmentään elävien ihmistenterveyden ja hyvän elämän edistäminen vaatii toisenlaisia asioita kuin sadatta ikävuottaan lähestyvien. Mutta molemmat ikäryhmät hyötyvät siitä, että eri ikävaiheita tarkastellaan osana elämänkulun kokonaisuutta ja arvostetaan yhtäläisesti. Ikäsyrjinnän perkaaminen pois tukee aktiivisuutta ja toimeliaisuutta ja sitä kautta terveyden ja itsenäisyyden säilymistä. Elämän arvostaminen sen viimeiseen hetkeen saakka edellyttää ihmisarvoa kunnioittavan hoivan tarjoamista silloin, kun hyvä elämä ei ilman sitä ole mahdollinen.
 Tunnustuspalkinnon saaja professori Marja Jylhä.

 

Viimeksi muutettu: 13.03.2017

Julkaistu

Lasten terveyskäyttäytymisen tutkimusta tuetaan jatkossakin

Juho Vainion säätiö myönsi linjaustensa mukaisesti lasten terveyskäyttäytymisen tutkimukseen kaikkiaan 440 000 euroa.
”Apurahoja haettiin enemmän kuin koskaan”, totesi säätiön hallituksen puheenjohtaja Risto Paaermaa juhlapuheessaan.Apurahahakemuksia saapui kaikkiaan 403 kappaletta eli kasvua edellisestä vuodesta oli lähes 10 prosenttia.
Vuodelle 2017 määritetty painopistealue oli ”Lasten terveyskäyttäytymisen ja terveyden vaikutus terveyteen myöhemmin elämässä.”
”Hieman yli puolet tälle alueelle tehdyistä hakemuksista johti myönteiseen päätökseen. Myös myönnetyistä kolmesta 100 000 euron suurapurahasta kaksi myönnettiin painopistealueelle. Tarkoituksena on jatkaa myös ensi vuonna käytäntöä samalla painopistealueella”, Paaermaa kertoi.
Viimeisten viiden vuoden aikana haettujen apurahojen määrä on yli kaksinkertaistunut.Kolme suurapurahaaUusiin linjauksiin perustuu myös, että säätiö lisäsi kuluvalle vuodelle suurapurahojen määrää kahdesta kolmeen. Suurapurahan saivat professori Markus Juonala, professori Tiina Laatikainen ja dosentti Raija-Leena Punamäki työryhmineen.
Markus Juonalan tutkimuksen löydökset auttavat valtiomosairastuvuutta ehkäisevien toimien kehittämistä. Tutkimuksen tavoitteena on vastata mm. siihen, miten lapsuuden sosioekonominen asema vaikuttaa valtimotaudin riskitekijöiden ja varhaismuutosten esiintymiseen nuoruudessa ja aikuisiässä.
Tiina Laatikaisen tutkimuksen kiinnostuksen kohteena ovat ravitsemus, liikunta, tupakointi ja alkoholinkäyttö. Tavoitteena on analysoida terveyden edistämistyön ja samanaikaisesti tapahtuneiden yhteiskunnallisten muutosten pitkäaikaisia vaikutuksia. Tutkimuksessa hyödynnetään 45 vuoden seuranta-aineistoa Pohjois-Karjalasta.
Raija-Leena Punamäen tutkimus analysoi, miten aikaiset psykologiset, perinnölliset ja lääketieteelliset tekijät ennakoivat kehitystä ja terveyttä myöhäisessä nuoruusiässä. Tutkimus ennustaa mm. aikaiseen vanhemmuuteen liittyviä mielenterveyden kehityskaaria, perhesuhteita ja raskauden lääketieteellisiä riskejä.Kaikkiaan 63 sai apurahanVuodelle 2017 Juho Vainion säätiö myönsi apurahan 63 hankkeelle. Aihepiireittäin eniten apurahoja eli 17 kappaletta myönnettiin ravinnon terveysvaikutusten tutkimiseen. Toiseksi suurimman rahoituksen sai yleinen terveyden edistäminen (13 kappaletta). Liikunta ja sen terveysvaikutukset jäi tällä kertaa kolmannelle sijalle (12 kappaletta).
”Merkittävää on, että aikaisemmin apurahojen jakoa hallinneet ravinto- ja liikunta -aiheet jäivät tällä kertaa 46 prosenttiin. Suurin nousija oli tänä vuonna yleinen terveyden edistäminen. Muita merkittäviä apurahoja saaneita aihealueita olivat mielenterveys sekä tupakka, alkoholi ja huumeet.”

Tulossa mm. tiedesymposium

Säätiö pyrkii myös lisäämään yhteistyötään muiden kansanterveyden tutkimusta rahoittavien tai muutoin edistävien tahojen kanssa.
”Tästä hyvänä esimerkkinä on säätiön yhdessä Duodecimin kanssa kesällä 2018 järjestämä kansainvälinen tiedesymposium vähäisen liikunnan ja epäterveellisen ravitsemuksen riskeistä terveydelle, ja miten näitä riskejä voidaan ennaltaehkäistä.”
”Monista myönteisistä kehityspiirteistä huolimatta suomalaisten elintavoissa on edelleen myös paljon huolestuttavia piirteitä. Erityisesti väestön ylipaino ja lihavuus sekä lasten ja nuorten vähäinen liikkuminen ovat ilmiöitä, joiden parantamisessa tarvitaan monenlaisia toimia kuten kansanterveydellistä tutkimusta”, Paaermaa sanoi.
Säätiö on myös jatkanut yhteistyötä Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa rakentamiseen liittyvien terveyshaittojen eliminoimisessa ja on myöntänyt korkeakoulussa tehdylle viidelle opinnäytetyölle yhteensä 6000 euron stipendit.
Säätiö on jakanut muutaman vuoden välein 20.000 euron tunnustuspalkinnon säätiön toimialalla erityisesti kunnostautuneelle tutkijalle. Tänä vuonna tunnustuspalkinto on myönnettiin gerontologian professori Marja Jylhälle.

Varallisuutta hoidettu hyvin

Säätiön hallinnossa on tapahtunut muutoksia kuluneen vuoden aikana. Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin joulukuussa 2016 alkaneeksi toimikaudeksi oikeustieteen kandidaatti Mikko Mikkola. Säätiön pitkäaikainen asiamies Juha Silvanto on jäänyt hyvin ansaitulle eläkkeelle 70 vuoden iässä.
Risto Paaermaa kiitti Juha Silvantoa säätiön hyväksi kymmenen vuoden aikana tehdystä erittäin tuloksekkaasta työstä. Myös säätiön kiinteistöistä huolehtiva isännöitsijä on vaihtunut, kun säätiössä pitkään ansiokkaasti toimineen Olavi Tulosen tilalle uudeksi isännöitsijäksi valittiin diplomi-insinööri Bengt Gröning.
Säätiön apurahojen maksamisen mahdollistava tulorahoitus tulee pääosin säätiön omistamista neljästä kiinteistöstä Helsingin keskustassa.
”Säätiö on koko toimintansa ajan pitänyt hyvää huolta omistamastaan kiinteistövarallisuudesta. Muun muassa viime vuonna säätiö teetti noin 3,5 miljoonan euron saneerausinvestoinnin Kaisaniemenkatu 7:ssä sijaitsevassa hotelli- ja liikekiinteistössä. Myös säätiön rahastosijoitukset tuottavat tällä hetkellä hyvin.”
Paaermaa sanoi olevansa hyvin optimistinen, että Juho Vainion säätiö pystyy myös tulevaisuudessa myöntämään apurahoja vähintään nyt saavutetun 1,5 miljoonan euron vuotuisen määrän.
”Kun valtio vähentänee rahapulassaan edelleen julkista tutkimusrahoitustaan, on tärkeää, että yksityiset kansanterveyden tutkimusta rahoittavat tahot voivat pitää rahoituksensa vähintään nykyisellä tasolla. Juho Vainion säätiö suurimpana yksityisenä kansanterveyden tutkimuksen rahoitustahona tuntee tässä suhteessa vastuunsa ja pyrkii toimimaan sen mukaisesti.”
Apurahat jaettiin perinteisesti säätiön perustajan talousneuvos Juho Vainion kuolinpäivänä. Säätiö perustettiin vuonna 1960, jolloin Juho Vainio oli juuri täyttänyt 80 vuotta. Vuosi 2017 on siten säätiön 57. toimintavuosi. Apurahoja säätiö on jakanut vuodesta 1976 alkaen.

Viimeksi muutettu: 27.01.2017

 Apurahalautakunnan puheenjohtaja, professori Jussi Huttunen ja tunnustuspalkinnon saaja professori Marja Jylhä.

Suurapurahan saajat professori Markus Juonala ja professori Tiina Laatikainen.

Farmasian tohtori Marjut Roponen tutkii ympäristöaltisteita ja valtiotieteiden tohtori Anne Koponen sikiöaikana päihteille altistuneita lapsia.

Apurahansaajat dosentti Jari Lahti ja filosofian tohtori Markus Jokela.

Elintarviketieteiden tohtori Mikael Fogelholm ja professori Sanna Salanterä työryhmineen saivat myös apurahan.

Dosentti Susanna Lehtinen-Jacks tutkii pikkulasten ruokavaliota ja dosentti Nina Kaminen-Ahola raskaudenaikaista alkoholialtistusta.

Oikeustieteiden kandidaatti Mikko Mikkola aloitti työnsä säätiön uutena toimitusjohtajana.

Säätiön puheenjohtaja Risto Paaermaa.

Veera Railio ja Jukka Ojala esiintyivät juhlassa.

(Kuvat: Ari Ojala)
Julkaistu

Uusi avaus, säätiö tukee terveellisempää rakentamista

Juho Vainion säätiö on tehnyt uuden avauksen myöntämissään apurahoissa.

Säätiö on kansanterveyttä edistävän tutkimuksen lisäksi vuodesta 2015 alkaen tukenut stipendein erityisesti rakennusalan oppilaitoksissa tehtyjä opinnäytetöitä.

Vuonna 2015 myönnettiin ensimmäiset kahdeksan stipendiä Metropolia ammattikorkeakoulun opinnäytetöihin, jotka ovat omiaan edistämään rakennusten terveyshaittojen eliminoimista uustuotannossa ja terveyshaittojen poistamista korjausrakentamisessa.
Säätiö toimii yhteistyössä Metropolian tukisäätiön kanssa, joka valitsee palkittavat opinnäytetyöt yhdessä rakennusalan opettajien kanssa. Säätiön hallitus päättää vuosittain stipendeihin varatun summan. Vuonna 2015 se oli 10 000 euroa. Stipendit ovat suuruudeltaan 1000 – 3000 euroa.
Säätiön hallituksen puheenjohtaja, varatuomari Risto Paaermaa jakoi Metropolian joulukuisessa valmistujaisjuhlassa 18.12.2015 stipendit kuudelle työlle. Kahdelle opinnäytetyölle jaettiin stipendi jo kevätjuhlassa.

Juho Vainion säätiön stipendien jako Metropolian valmistujaisissaJuho Vainion Säätiön hallituksen puheenjohtaja Risto Paaermaa jakoi stipendit.

Risto Paaermaa mainitsi puheessaan, että oppilaille jaettavien kannustusstipendien lisäksi säätiö voi normaalissa apurahamenettelyssään tukea myös Metropoliassa mahdollisesti käynnistettävää laajempaa tutkimushanketta, jolla pyritään edistämään tervettä rakentamista, ja joka täyttää muutoinkin säätiön asettamat kriteerit.

Juho Vainio kävi vuosina 1904-1905 Helsingin teollisuuskoulua, joka oli Metropolian edelläkävijä rakennusmestareita kouluttavana laitoksena.

Juho Vainion säätiön stipendien jako Metropolian valmistujaisissa

Stipendinsaajat vas. Tiia Sorsa, Atte Ojanne, Veijo Kangasmaa, Erno Immonen, Jan Ritanoro ja Ronne-Roopertti Ukonaho.
Yksityinen rahoitus entistä tärkeämpää
”Yksityinen rahoitus on entistä tärkeämpää valtion rahoituksen vähetessä”, juhlan juontanut lehtori Pekka Salonen totesi.
Metropolia Amk:n johtaja Riitta Lehtinen painotti juhlapuheessaan, että nykypäivän avainsana rakennustekniikassa on energiatehokkuus.

Juho Vainion säätiön stipendien jako Metropolian valmistujaisissa

Metropolian kaunis juhlasali täyttyi ääriään myöten.

Syyslukukauden 2015 stipendit
Suurimmat stipendit, 1500 euroa, jaettiin Erno Immoselle ja Jan Ritanorolle.
Erno Immosen opinnäytetyön aiheena oli sisäilmaongelmien korjaus pienurakassa. Työ tehtiin NCC Rakennuksen KRE-yksikölle, joka keskittyy elinkaaritoimintaan ja pieniin korjausurakoihin. Työn tavoitteena oli laatia työnjohdolle ohje sisäilmakorjaustyömaille sekä laadunvarmistusmenetelmä tiivistyskorjauksiin.
Jan Ritanoron mestarityön tarkoituksena oli kehittää helppokäyttöinen valvonnan apuväline YIT Rakennus Oy:n Korjausrakentaminen-yksikön työnjohtajien käyttöön. Tutkimustyössä selvitettiin yrityksen nykyisiä toimintatapoja lattiapinnoitusten työvaiheiden haitta-ainekorjauksissa.
1000 euron stipendit ojennettiin Veijo Kangasmaalle, Atte Ojanteelle, Tiia Sorsalle ja Ronne-Roopertti Ukonaholle.
Veijo Kangasmaan opinnäytetyössä selvitettiin 1970- ja 1980-luvulla käytetyn, virheellisesti suunnitellun piilosokkelitalon remontin toteuttamista. Työ kertoi, että piilosokkelitalon remontointi on hankalaa ja monivaiheista. Vasta rakenteiden avaaminen antaa lopullisen tiedon tehtävän remontin laajuudesta.
Atte Ojanteen insinöörityössä oli tarkoituksena kehittää helppokäyttöinen ja edullinen menetelmä sisäilmakorjauksissa käytettävien tiivistys- ja kapselointimassojen sekä –nauhojen ilmantiiveyden mittaamiseen.
Tiia Sorsan opinnäytetyön päätavoitteena oli laskea Rakennusliike Reponen Oy:n tulevia kohteita varten puuelementtiasennuksen työmenekit. Tuloksista ilmenee mm., että puuelementtiasennus on nopeampaa kuin vastaavan kokoluokan rakennuksen betonielementtiasentaminen.
Ronne-Roopertti Ukonahon opinnäytetyö käsitteli Suomessa yleistyvien erilaisten sääsuojien merkitystä työmaan kosteudenhallinnassa. Työhön koottiin sääsuojaamisen riskejä, kustannuksia, vaihtoehtoja ja soveltuvuuksia erilaisiin kohteisiin yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka on tarkoitus helpottaa ja antaa tietoa sääsuojaamisesta vaativan kohteen rakentajille. Tämä työ tehtiin SRV Rakennus Oy:lle.

Aiemmin keväällä 2015 stipendit myönnettiin Riina Meriläiselle, jonka työ käsitteli haitallisten aineiden ennakointia korjausrakennuskohteissa ja Matias Koskiselle, jonka työn aiheena oli tuloilmaikkunoihin ja vakiopaineohjaukseen perustuva poistoilmanvaihtojärjestelmä.

Juho Vainion säätiön stipendien jako Metropolian valmistujaisissa

Satu Strömberg lauloi ja Tuomas Taanila säesti kitaralla.

Viimeksi muutettu: 11.10.2016

Julkaistu

Uudet ohjeet tutkimussuunnitelmasta

Tutkimussuunnitelma / hankesuunnitelma

(tarkistettu 1.9.2015)

Tutkimussuunnitelma on vuoden 2016 apurahojen hakukierroksella nyt ensi kerran osa täytettävää hakemuslomaketta. Tutkimussuunnitelmaa varten löytyy apurahajärjestelmässämme hakemuksen 2. välilehdellä oma sivunsa. Tutkimussuunnitelman sisältöä ohjaavat ko. välilehden kunkin täytettävän ”laatikon” edellä olevat kysymykset. Vastaamalla esitettyihin kysymyksiin tutkimussuunnitelman sisällön odotetaan vastaavan melko hyvin Suomen Akatemian tutkimussuunnitelmalle määrittämiä linjauksia. Kullakin täytettävällä kohdalla on oma maksimimerkkimääränsä, mikä tarkoittaa sitä, että tutkimussuunnitelma ei voi olla ainakaan seitsemää sivua pidempi.

Hankesuunnitelmasta on kyse lähinnä silloin kun apurahaa haetaan terveyttä edistävään toimintaan. Tällöin hakijan tulee täyttää hakemuslomakkeella oleva tutkimussuunnitelma/hankesuunnitelma soveltuvin osin ja huomioida erityisesti, että tällaiseen hankkeeseen tulee liittyä tieteellinen tutkimusosio ja/tai arviointi hankkeen vaikuttavuudesta tai hyödyistä.

Tutkimussuunnitelman / hankesuunnitelman sisällön tulisi koostua seuraavista asioista:

Tausta

  • Tutkimuksen/hankkeen merkitys kansallisesti ja kansainvälisesti
  • Lyhyt kuvaus saman aiheen aikaisemmasta tutkimuksesta ja miten ko. tutkimus liittyy siihen
  • Kuinka pitkälle työ on edistynyt ja kuinka paljon ja mitä vielä pitäisi tehdä

Tavoite

  • Tutkimuksen/hankkeen tavoite
  • Hypoteesit ja kysymyksenasettelut
  • Tutkimusmetodit ja tutkimusmateriaali

Käytettävät tutkimusmetodit / Kuvaus hankkeeseen liittyvästä tieteellisestä tutkimusosiosta

  • Tutkimusmateriaali, miten se kerätään ja miten sitä käytetään
  • Eettiset näkökulmat sekä mahdolliset eettiset lausunnot tutkimusmetodeihin ja -materiaaliin liittyen.

Tulokset

  • Odotetut tulokset ja niiden tieteellinen ja yhteiskunnallinen merkitys
  • Tutkimustulosten mahdollinen soveltaminen ja hyödyntäminen / Arviointi hankkeen vaikuttavuudesta ja hyödyistä
  • Tulosten ja kerätyn materiaalin julkaisu ja muu levitys
Top